POWin polku osa 1 – Vaikuta politiikkaan

Kuva: Aino Huotari, taiteilija Solsodat

Politiikka on tylsin ja epäseksikkäin, mutta helpoin sekä paras tapa vaikuttaa ilmastonmuutoksen.

Ensimmäinen muistoni politiikasta on isoisäni vaahtoamassa kiikkustuolissaan tv:stä tulevalle ajankohtaisohjelmalle. Eihän siinä ollut mitään jännittävää. Ihmiset vain puhuivat ja puhuivat.

Muutaman vuosi myöhemmin ymmärsin isänikin seuraavaan politiikkaa suurella mielenkiinnolla ja tunteella. Aikuisten juttuja, ajattelin. Mutta miksi se herätti niin paljon tunteita?

Yläasteella yhteiskuntatiedon ja historian opettajana oli kärttyinen ja kyyninen vanha mies. Hän oli hieman pelottava ja käytti ironiaa välineenä opettaessaan, mikä ei heti auennut meille varhaisteineille.

Tunneilta jäi kuitenkin elävästi yksi opetus mieleen: Jos haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan, niin äänestäminen on se kanava, ei Maikkarin Karpolla on asiaa -ohjelma. Hän sai minut myös ymmärtämään, miksi politiikka herätti niin paljon tunteita aikuisissa: se vaikuttaa meidän kaikkien elämään.

Kuva: Harri Tarvainen. Laskija: Miikka Hast

Kiinnostuksen siemen jäi itämään. Pyrin aina äänestämään, vaikka politiikka ei nuorta lumilautailijaa paljon kiinnostanutkaan vielä vuosiin. Annoin ääneni mielestäni niille henkilöille tai puolueille, joiden koin parhaimmin ajavan minun asioitani. Politiikkaa tai sen vaikutuksia en pohtinut vielä sen suuremmin.

Syvempi kiinnostus politiikkaan heräsi vasta ilmastoherätyksen myötä. Ilmastoasioita opiskellessani ymmärsin, että paras tapa vaikuttaa isoihin asioihin on todellakin politiikka, ei Karpolla on asiaa tai Facebook.

Vaaleissa kansa valitsee äänestämällä edustajansa, jotka päättävät meihin kaikkiin vaikuttavista säännöistä ja laeista. He tekevät päätöksiä, jotka ohjaavat yhteiskunnan suuntaa, ja miten me kansana suhtaudumme ajan polttaviin asioihin, kuten ilmastonmuutokseen. He voivat mahdollistaa tai vaikeuttaa päätöksillään ja linjauksillaan muutosta, jota tarvitaan ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi.

He, joille kansa antaa valtaa, on myös enemmän vastuuta. Esimerkiksi tuetaanko edelleen fossiilista energiaa vai investoidaanko enemmän uusiutuvaan energiaan? Rakennetaanko latauspaikkoja sähköautoille niin, että ihmiset näkisivät sähköautot todellisina vaihtoehtona? Tuetaanko sellaista teollisuutta ja maataloutta, joista kärsivät niin ilmasto kuin ihmisetkin?

Arvot ohjaavat päätöksiä ja nykyään onkin puhuttu paljon arvoista, joille meidän länsimainen yhteiskunta rakentuu. Mutta mitä ne arvot ovat ilmastokysymyksissä?

Haitallisia tukia tai muutoksen jarruttamista perustellaan aina taloudellisilla argumenteilla. Usein tuntuu, että talous on ihmistä ja luontoa tärkeämpi arvo, jota suojellaan viimeiseen asti. Kun setelit kahisevat, tieteelliset tutkimukset ja monien poliitikkojen arvot lentävät roskakoriin. Toki kasvava talous luo hyvinvointia, mutta sen kokonaishintaa pitäisi tarkastella pidemmällä aikavälillä. Ympäristökriisiä ei voi enää peruuttaa taloudellisilla hätäpaketeilla.

Ympäristökysymyksissä vastuuta sysätään paljon yksilöiden harteille. Yksilöt voivat toki pienentää hiilijalanjälkeään paljon omilla teoillaan, ja niin pitääkin tehdä. Se vaatii kuitenkin niin radikaaleja muutoksia monen elämässä, ettei suurin osa ole valmis tekemään niitä kuin suuremman sääntelyn tai kannustimen avulla.

Otetaan esimerkiksi tupakointi. Se on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana merkittävästi. Uskooko joku, että se olisi tapahtunut itsestään vain ihmisten omasta halusta?

Ei, se on onnistuneen politiikan ja lainsäädännön tiukentamisen tulosta. Siitä kunnia päättäjille. Tupakkalakien muutosta vastustettiin vahvasti, mutta nyt kun se on tapahtunut, kuka enää kaipaa takaisin savuisiin ravintoloihin, ja ketä oikeasti haittaa, että askit ovat piilossa tiskin takana?

Kuva: Harri Tarvainen. Laskija: Miikka Hast.

Otetaan vielä toinen esimerkki yksilön valinnoista, mitä voitaisiin suuresti vauhdittaa politiikalla: muovi. Sitä on joka paikassa. Meret täyttyvät siitä ja sitä kulkeutuu takaisin ihmisten ravintoon asti. Ihmisiä kannustetaan vähentämään kertakäyttöistä muovia ja käyttämään esimerkiksi kangaskasseja kauppakasseina. Mutta mitä hyötyä kangaskassista on, jos sen sisällä olevat tuotteet on kuitenkin pakattu muoviin?

Yritä käydä marketissa ostoksilla ja välttää ostamasta muoviin pakattua tavaraa. Jopa luomuvihannekset on usein pakattu yksittäin muoviin! Verottajan välttelykin on varmasti helpompaa. Muutamissa maissa muovipakkauksiin on jo puututtu lainsäädännöllä ja muovipussit ovat kiellettyjä. Politiikalla on puututtu vahvasti asiaan. Jäädäänköhän niissä maissa kaipaamaan muovipusseja?

Politiikka on tärkeää juuri siksi, että se mahdollistaa muutoksen koko yhteiskunnan tasolla. Ja juuri sitä me tarvitsemme hidastaaksemme ilmastonmuutosta.

Politiikkaan vaikuttaminen on helppoa. Oman ehdokkaan löytäminen nykyisten vaalikoneiden avulla on vaivatonta. Ehdokkailta voi myös kysyä asioita suoraan, jos jokin kanta jää epäselväksi. Äänestäjien kysymyksiin vastaaminen on heidän työtään, myös vaalien välissä. Samalla voi painottaa kuinka tärkeä asia on itselle, ja että ääni on mahdollista menettää, jos ei ole valmis ottamaan kantaa esimerkiksi ilmastoasioihin.

Toinen tapa hyvä tapa vaikuttaa politiikkaan on tukea tai osallistua itse kansalaisjärjestön toimintaan. Lähdin itse aikoinaan perustamaan POWia Suomeen, jotta urheilijoilla olisi kanava vaikuttaa politiikkaan ja yhteiskuntaan yksilötasoa laajemmin

Loppujen lopuksi se on hyvin yksinkertaista; jos tarpeeksi moni äänestäjä ja kansalainen pitää ympäristöarvoja ja ihmisarvoja entistä tärkeämpänä ja antaa äänensä myös kuulua, myös politiikan arvot muuttuvat ennen pitkää ja sitä mukaa koko yhteiskunnan suunta.

Kirjoittaja Miikka Hast on vapaalaskija, POW-lähettiläs ja yksi POW Finlandin perustajajäsenistä.

 

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa esitellään POWin polkua talvien pelastamiseen: