POWin polku osa 6 – Matkusta fiksummin

Matkustaminen on kiinteä osa nykymaailman arkipäivää. Matkailun suosio Lapissa, jossa asun, on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Ihmiset tulevat tänne luontoarvojen vuoksi. Puhdas ja koskematon luonto ei ole enää itsestään selvää, ja siinä on selkeästi jotain sellaista, mikä kiinnostaa ihmisiä kulttuurista ja alkuperästä riippumatta.

Minulle matkailu merkitsee uusien, sykähdyttävien luontokohteiden löytämistä ja uusiin ihmisiin tutustumista. Uusi paikka merkitsee aina jossain määrin seikkailua, koska ei täysin tiedä mitä odottaa. Juuri tämän vuoksi uudet paikat ja niiden etsiminen kiinnostavat.

Viime vuosina matkailun ilmastovaikutukset ovat tulleet yleisesti tietoon. Ilmastossa tapahtuvat nopeat muutokset ovat selkeästi nähtävissä ympäri planeettaa. Nekin jotka asiaa epäilevät, joutuvat muutosten kanssa tavalla tai toisella tekemisiin. Floridan hurrikaanien voimistuminen ei ole sattuman kauppaa tai kohtalon oikku, eivätkä niin ikään lisääntyneet sademäärät ja tuulet pohjoisella pallonpuoliskolla.

Teen talvisin lumivyöryennusteita Ylläksen alueella. Ilmastonmuutos on tässä työssä arkipäivää. Lämpötilat sahaavat viikoittain laidasta toiseen ja pidemmät pakkasjaksot ovat taakse jäänyttä elämää. Tuulen ja sateen määrä on lisääntynyt huomattavasti. Näillä on suora yhteys ilmaston lämpenemiseen.

Blogin kirjoittaja POW-lähettiläs Antte Lauhamaa vauhdissa kotitunturillaan Ylläksellä. Kuva: Mikko Lampinen

Meillä ei vielä ole mahdollisuutta matkustaa paikasta toiseen niin, ettei siitä jäisi minkäänlaista jälkeä ympäristöön. Nykyisten kulkuvälineiden voimanlähteiden käyttövoima aiheuttaa päästöjä, jotka nopeuttavat ilmaston lämpenemistä.

Matkustamisen, kuten muunkin elämän, hiilijalanjälkeä on helppo pienentää omien valintojen kautta. Voimme paitsi valita mahdollisimman puhtaan tavan matkustaa, myös suosia sellaisia palveluntarjoajia, jotka ovat sitoutuneet kestävään toimintaan. Palveluntarjoajilta on helppo kysyä miten he ovat ottaneet ilmastonmuutoksen huomioon omassa toiminnassaan. Kun kysymyksiä tulee tarpeeksi ja asiakkaat äänestävät jaloillaan, jäljelle jäävät ne, jotka pystyvät vastaamaan tähän haasteeseen kestävällä tavalla.

Olen pyrkinyt valitsemaan matkakohteeni pääosin pohjoismaista. Suomen tunturit ja Norjan sekä Ruotsin vuoret ovat maantieteellisesti lähellä asuinpaikkaani, ja pystyn käyttämään siirtymisiin autoa. Jaan suurimman osan siirtymisistä kavereiden kanssa, joka puolestaan säästää kustannuksissa ja jakaa päästöistä aiheutuneita ympäristövaikutuksia useamman ihmisen kesken.

Lentomatkustamista olen vähentänyt viime vuosina huomattavasti. Siitä huolimatta olen pystynyt harrastamaan omia lajeja täysipainoisesti. Vaikka olen tehnyt tällaisen valinnan, en väitä, että ne jotka joutuvat pidemmälle matkustaessaan käyttämään lentokonetta, toimivat jollakin tavalla väärin. Lentoyhtiötkin ovat palveluntarjoajia, ja yllä lausuttu logiikka pätee myös heihin.

Blogin kirjoittaja POW-lähettiläs Antte Lauhamaa vauhdissa kotitunturillaan Ylläksellä. Kuva: Jaakko Posti

Lentäminen on nykyään halpaa siitä syystä, että lentokerosiinia ei veroteta ollenkaan eikä ulkomaan lennoista makseta arvonlisäveroa. Markkinatalous ei automaattisesti huomioi tuotteiden ja palveluiden aiheuttamia ympäristöongelmia, esimerkiksi luonnonvarojen liikakäyttöä, kiihtyvää ilmaston lämpenemistä tai ympäristön pilaantumista.  Luonnonvarojen käytön ja saastuttamisen veroja lisäämällä voitaisiin ohjata kulutusta vähemmän maapalloa rasittavaan suuntaan ja nopeuttaa ympäristöystävällisten innovaatioiden kehittymistä. Esimerkiksi Ruotsissa tähän ollaan jo siirtymässä ottamalla käyttöön lentovero, jonka tuotot ohjataan ilmastotoimiin.

Jos matkustamisen hiilijalanjäljestä on kiinnostunut, kannattaa tutustua VTT:n LIPASTO-järjestelmään, joka sisältää tietoa suomalaisen liikenteen päästöistä liikennevälineittäin. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että maantieajossa kolme matkustajaa sisältävän henkilöauton hiilijalanjälki on sama kuin Intercity-sähköjunalla matkustavan. Lentomatkustamisen hiilijalanjälki on henkilöautoon verrattuna huomattavasti suurempi.

Valinnoilla luodaan mahdollisuuksia uusien teknologioiden kehittymiseen. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvia uusia innovaatioita tulee jatkuvasti lisää, ja kysyntä lisää niiden tarvetta. Valmiita teknologioita on jo olemassa, mutta kehitys raahaa perässä ainakin osaksi poliittisista syistä. Sähköön perustuvan voimanlähteen vertaaminen polttomoottoriin on kuin vertaisi polttomoottoria höyrykoneeseen. Edut ovat huikeat sähköisen voimanlähteen eduksi.

Uusiutuvien energianlähteiden mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Solar Impulse -projekti on loistava esimerkki tulevaisuuden mahdollisuuksista: Projektin rakentama lentokone lensi maapallon ympäri, 40 000 kilometriä, ilman polttoainetta. Jos projektin rajattu tiimi pystyi rakentamaan tuollaisen laitteen, pystytään samaa teknologiaa varmuudella kehittämään niin, että siitä pystyvät kaikki hyötymään.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole syyllistää ketään, eikä aiheuttaa lukijassa huonoa omaa tuntoa. En voi itsekään röyhistellä rintaa sillä, että olen elänyt hiilijalanjäljetöntä elämää syntymästäni lähtien. Asun jossain mittapuussa syrjäseudulla, mikä pakottaa minut käyttämään henkilöautoa enemmän kuin kaupungissa asuvan. Sähköauton hankinta on harkinnassa. Se tulee eteen heti kun se on taloudellisesti mahdollista ja latausverkko on järjellisellä tasolla. Kehitykseen tarvitaan kuitenkin suuri määrä ääniä, ja henkilökohtaisesti helppo tapa vaikuttaa tähän ovat valinnat: valitaan olemassa olevista vaihtoehdoista ne, joista jää pienin jälki.

Blogin kirjoittaja, vapaalaskija ja POW-lähettiläs Antte Lauhamaa.

 

 

 

 

 

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa esitellään POWin polkua talvien pelastamiseen.