Systeemiongelmasta kaasuautoiluun

Kaasutankkaus

Ympäristön- ja ilmastonsuojelussa on jo eletty menneiden vuosien ja vuosikymmenten ratkaisujen ohi. Kovat pistekuormitusten paikat on jo tunnistettu ja teknisin ratkaisuin sekä lainsäädännöllisellä ohjauksella jo osin tukittukin. Vero-ohjauksella ja kategorisella kieltävällä lainsäädännöllä teollisuutta, liikennettä, kauppaa ja kuluttajia on ohjattu ja patistettu kierrätykseen, biopolttoaineiden käyttöön, energiatehokkuuteen ja moneen muuhun nykyisin jo itsestään selvään käyttäytymiseen. Muutoksia omassa ympäristökäyttäytymisessä emme välttämättä edes huomaa, mikä onkin ollut valitettavana totuutena välttämätöntä suuren muutoksen aikaansaamiseksi. Vai mietitkö vaikkapa bensiiniä tankatessasi käyttäväsi sekoitussuhdevelvoitteen verran biopolttoaineita tai pantillisia pulloja palauttaessasi kierrättäväsi polyeteeniä muoviteollisuuden raaka-aineeksi?

Tästä eteenpäin ilmastonsuojelutyö on pitkälti systeemiongelman ratkaisua. POW tekee omassa viiteryhmässään juuri oikeaa työtä tällaisen systeemiongelman ratkaisemiseksi, vaikka ajatusta ei kirjallisesti olekaan näin POW:in sisällä ilmeisesti pohdittu. Positiivisen kehityksen varmistamiseksi satojen miljoonien kuluttajien ja organisaatioiden pitää tehdä samaan tavoitteeseen pyrkiviä päätöksiä. Yhden pistekuormittavan hiilivoimalan sulkeminen ei enää riitä.

Yksi keino muuttaa käyttäytymistä on jakaa oikeaa tietoa. Kuluttaja- ja organisaatioiden käytöksen muuttumisen yksi suuri este on ennakkoluulot ja vakiintuneeseen käyttäytymismalliin tarrautuminen. Tulen blogissa esittelemään jatkossa aihe kerrallaan omien kokemusteni pohjalta erilaisista, jokaiselle mahdollisia tapoja olla mukana systeemiongelman ratkaisussa.

Monelle kuluttajalle konkreettinen ympäristöasia on henkilöautoilu. Nopein tapa pienentää tieliikenteen päästöjä on tehdä itse konkreettisia ratkaisuja omien kulutustottumusten suhteen. Keinovalikoimaan voi kuulua mm. auton vaihtaminen polkupyörään tai julkisiin liikennevälineisiin taikka ajotavalla pienennettävä kulutus. Kahden ihmisen kimppakyydillä kulutuskin leikkaantuu jo puoleen.

Jos katsot tarvitsevasi autoa, on nyt hyvä aika miettiä millaisella autolla ajat. Paras ympäristövaikutusten pienentyminen saadaan aikaiseksi tällä hetkellä sähköautoilla (toivottavasti ne ladataan mahdollisimman pienellä sähkön hiilijalanjäljellä) ja biokaasuautoilla. Sähköautot ovat saaneet paljon mediatilaa ja niiden ympäristövaikutuksia on pyöritelty erilaisissa ympäristö- ja energiapoliittisissa some-ryhmissä monipuolisesti eri kanteilta. Biokaasuautoilu on puolestaan jäänyt pienemmälle huomiolle.

10% Suomen tieliikenteen liikennesuoritteesta pystyttäisi ajamaan biokaasulla, jos biokaasuautoja olisi liikenteessä riittävästi ja biokaasun tuotannon potentiaali ohjattaisi tieliikenteen käyttöön. Suomessa on tällä hetkellä vain noin 2000 kaasuautoa, kun vertailun vuoksi niitä on esimerkiksi Ruotsissa noin 50 000 kpl ja Italiassa 300 000 kpl. Suomessa voisi siis olla helposti vaikkapa 25-kertaa nykyistä enemmän biokaasua käyttäviä autoja. Biokaasuauton tutkittu ympäristörasitus auton elinkaaren aikana on noin 96 % pienempi kuin vastaavan fossiilisia polttoaineita käyttävän auton. Kaasuautoiluun liittyy kuitenkin paljon vääriä uskomuksia.

Suomessa on tällä hetkellä 24 kaasutankkausasemaa, mutta seuraavan 12 kuukauden aikana niitä avataan runsaasti lisää. Perinteisesti asemat ovat olleet maakaasuverkon varrella pääkaupunkiseudulla, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Lohjalla, Tampereella, Kymeenlaaksossa ja Lappeenrannassa. Merkittävät asemat maakaasuverkon ulkopuolella löytyvät jo nyt mm. Laukaalta, Joutsasta, Jepualta ja Forssasta. Konkreettisia suunnitelmia asemien avaamiseksi on tällä hetkellä ainakin Vaasassa, Turussa, Oulussa ja Hämeenlinnassa. Gasum on ilmoittanut avaavansa noin 20 uutta tankkausasemaa. Suurimmalle osalle suomalaisista on siis väärä uskomus, ettei kaasuautoa pääsisi tankkaamaan juuri missään.

Kaasuautolla pääsee ajoneuvosta riippuen 300-500 km kaasulla, jonka jälkeen useimmissa autoissa on 30-80 litran bensiinitankki. Satunaisesti –ja huonoa ympäristöomatuntoa potien- biokaasuautoilija pystyy ajamaan kohtuullisesti myös kaasutankkausverkoston ulkopuolella. Omassa käytössäni olen päässyt alle 0,1 litran / 100 km bensiinin kulukutukseen viimeisen 12 kuukauden aikana.

Kaasuauto on turvallinen. Kaasun syttymispiste on tuplasti korkeampi kuin bensiinin. Kaasu on pakattu bensiinitankkia huomattavasti vahvempiin terässäiliöihin (Audi A3:sa komposiittisäiliöön). Jos kolaritilanteessa kaasujärjestelmä rikkoontuu, karkaa kaasu ilmaa kevyempänä ilmakehään, eikä se jää nestemäisen polttoaineen tavoin höyrystymään potentiaalisesti vielä kuuman moottorin läheisyyteen. Höyrystynyt bensiini räjähtää puolet laihempana ilman seoksena kuin kaasu. Kaasun tankatessa ilmaan ei pääse tankkaajan terveydelle vaarallisia höyrystymiskaasuja.

Kaasuautoilu on edullista. Kaasu myydään kiloina, mutta bensiinin hintaan vertailukelpoiseksi muutettuna sen hinta on alle 90 s/litra. Myös kaasuautojen hinnat ovat edullisia. Kaasuautoilijan ei tarvitse investoida Teslaan ollakseen ympäristöautoilija. Uudet tehdasasenteiset kaasuautot kuten Skoda Octavia, VW Golf, Audi A3, Mercedes Benz B ja E –mallit ovat kyseisten mallien hinnastojen puolivälin alapuolella. Alle 100 tkm ajetun pari kolme vuotta vanhan kaasu-Passatin saa parhaimmillaan alle 20 tuhannella eurolla. Edullisimmat käytetyt kaasuauto ovat parin tonnin hinnoissa. Fossiilisia autoja pienemmillä CO2-päästöillä vuotuinen ajoneuvovero jää pieneksi ja käyttövoimaveto on vain puolet vastaavan diesel-auton verosta.

Suosittelen autottomana pysymistä tai fossiilisen auton biokaasuautoon vaihtamista jokaiselle blogin lukijalle!

Asko Hänninen

Disclaimer: Kirjoittajalla on subjektiivinen positiivinen suhtautuminen kaasuautoihin. Blogi sisältää tuotesijoittelua. Kirjoittaja ajoi edellisenä viikonloppuna Helsingistä Saariselälle kaasuautolla ja toteuttaa parhaillaan Forssassa kaasuautojen myyntikampanjaa, jossa uuden kaasuton ostaja tankkaa paikallisella kaasutankkausasemalla vuoden ilmaiseksi biokaasua. Kirjoittaja toimii toimitusjohtajana yrityksessä, jossa kaikki työsuhdeautot ovat biokaasuautoja ja jolla on käytössä Suomen toistaiseksi ainoa vain biokaasulla toimiva pakkaava jäteauto. Yrityksen pakettiautokannan vaihtaminen biokaasupakettiautoihin on parhaillaan kesken.