!-- Google Tag Manager -->

Matkusta fiksummin – Avaimet vähäpäästöisempään matkustamiseen ovat käsissämme jo nyt.

Avaimet vähäpäästöisempään matkustamiseen ovat käsissämme jo nyt. POW:in lähettiläiden kokemukset osoittavat, että ilmaston huomioivat tavat matkustaa ja liikkua voivat olla luonnollinen ja positiivinen osa niin arkea kuin lomaa. Tervetuloa kyytiin!

Tässä blogissa lyhyesti:

  • ⇒ Suomen sisäisistä kokonaispäästöistä viidennes syntyy liikenteestä, joista valtaosa on lähtöisin tieliikenteestä.
  • ⇒ Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kotimaan liikenteen päästöjen on tarkoitus tippua puoleen 2030 mennessä ja sen jälkeen nollaan 2045 mennessä.
  • ⇒ Suurimpana haasteena Suomessa on vanhentunut autokanta. Ajettuja kilometrejä tulisi nopeasti korvata julkisilla kulkuneuvoilla, pyöräillen ja kävellen.
  • ⇒ Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa kannattaa vastakkainasettelun sijaan kääntää katse käytössä olevien ratkaisujen moninaisuuteen.
  • ⇒ Suomessa panostetaan liikenteen sähköistymiseen, kaasuautot yleistyvät ja sähköpyöräilystä on tullut yhä houkuttelevampi vaihtoehto pidemmillekin työmatkoille. Etätyöt yleistyvät aloilla, joilla siihen on mahdollisuus.
  • ⇒ Ymmärrys lentämisen ilmastovaikutuksista on puolestaan lisännyt kiinnostusta kotimaan kohteisiin ja maata pitkin matkailuun.
  • ⇒ Tapamme liikkua ja matkustaa kaipaavat vakiintuneiden tottumusten ravistelua ja yhteisömme normien ja ihanteiden päivitystä ilmastonmuutoksen aikaan sopiviksi.
  • ⇒ Avaimet ilmaston kannalta kestävämmän liikenteen ja matkailun mahdollistamiseksi ovat politiikoilla, joiden tulisi tehdä vähäpäästöisestä liikkumisesta kaikille helppoa, edullista ja saavutettavaa asuinpaikasta riippumatta.
  • ⇒ Tässä blogitekstissä POW:in lähettiläät Jani Johansén, Mikko Peltola ja Sanna Kaivantola kertovat omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan liittyen kestävämpään arkiliikkumiseen ja lomamatkailuun.

Faktaa ja ratkaisuja parempien valintojen mahdollistamiseksi

Suomen sisäisistä kokonaispäästöistä viidennes syntyy liikenteestä, joista valtaosa on lähtöisin tieliikenteestä. Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kotimaan liikenteen päästöjen on tarkoitus tippua puoleen 2030 mennessä ja sen jälkeen nollaan 2045 mennessä. Ei siis ole ihme, että aihe puhuttaa. 

Polttoaineiden hinnan nousulla pelaavat lööpit ja torvimarssit luovat kuvaa, että autoilu oltaisiin kieltämässä ilmastonmuutoksen nimissä kokonaan. Todellisuus on kuitenkin kohuja ratkaisukeskeisempää.

Tieliikenteen päästöt eivät ainakaan vielä kuulu lentoliikenteen tavoin EU:n päästökaupan piiriin, joten kirittävää riittää. Suurimpana haasteena Suomessa on vanhentunut autokanta. Ajettuja kilometrejä tulisi nopeasti korvata julkisilla kulkuneuvoilla, pyöräillen ja kävellen.

Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa kannattaa vastakkainasettelun sijaan kääntää katse käytössä olevien ratkaisujen moninaisuuteen. Yksi keino toimii isommissa kaupungeissa, toinen harvempaan asutulla maaseudulla. Päästöjen kannalta merkityksellistä on myös se, minkä liikkumismuodon ehdoilla kaupunkien infrastruktuuria suunnitellaan ja rakennetaan. Sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän toteutumiseksi ihmisten tarpeiden ja alueiden väliset erot tulee ottaa huomioon tulevaisuuden liikennettä suunniteltaessa. 

Suomessa panostetaan liikenteen sähköistymiseen, kaasuautot yleistyvät ja sähköpyöräilystä on tullut yhä houkuttelevampi vaihtoehto pidemmillekin työmatkoille.

Toisaalta kaikkien ei tarvitse enää liikkua töihin: työkulttuurin muutos on nostanut etätyöt merkittäväksi keinoksi vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Ymmärrys lentämisen ilmastovaikutuksista on puolestaan lisännyt kiinnostusta kotimaan kohteisiin ja maata pitkin matkailuun. 

Yksilöllä on käytössään vaihtoehtoja taloudellisesta tilanteesta, terveydentilasta, asuinpaikasta, kotitalouden koosta sekä tarjolla olevista palveluista riippuen. Ajoneuvojen jakamispalveluja tarjoavat yritykset ovat jo tavallinen näky suurten kaupunkien katukuvassa, eikä sähkö- tai kaasuautolla ajavan tarvitse suuressa osassa maata pelätä jäävänsä tienposkeen. Päävastuu on kuitenkin politiikoilla, joiden tulisi tehdä vähäpäästöisestä liikkumisesta kaikille helppoa, edullista ja saavutettavaa asuinpaikasta riippumatta.

Teknologinen kehitys ei kuitenkaan yksistään riitä saavuttamaan tarvittavia päästötavoitteita, jos samaan aikaan suuripäästöisten liikkumismuotojen käyttö kasvaa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että vuonna 2020 katumaastureiden käytön lisääntyminen mitätöi lähes kokonaan sähköisistä kulkuneuvoista seuranneen öljyn kulutuksen laskun. Lentoliikenteessä vähäpäästöinen teknologia ja polttoaineet kehittyvät, mutta alan on ennustettu kaksinkertaistuvan seuraavien 15 vuoden aikana. Ilman kulttuurista ja sosiaalista muutosta palaamme siis lähtöruutuun. Edessämme on siksi myös vakiintuneiden tottumusten ravistelua ja yhteisömme normien ja ihanteiden päivitystä ilmastonmuutoksen aikaan sopiviksi.

Arki autolla vaiko ilman?

Liikenneviraston vuoden 2016 tilastoihin perustuvan henkilöliikennetutkimuksen mukaan huomattava osa Suomessa tehdyistä automatkoista on alle viiden kilometrin mittaisia. Tutkimuksen laskentatapaa on kritisoitu siitä, että se pilkkoo useasta pysähdyksestä koostuvan matkaketjun osiin ja vääristää siten ajomatkojen todellisia pituuksia. Ajateltavaa se antaa silti siihen, millaisiin tarkoituksiin autoa käytämme ja voisiko osa matkoista olla korvattavissa joillakin muilla kulkuneuvoilla.

Rovaniemellä asuva POW-lähettiläs Jani Johansén kertoo pyöräilyn vakiintuneen osaksi perheensä arkea. Kun pyrkimyksenä on vähäpäästöinen arkiliikkuminen, ei satunnaisesta auton käytöstä tarvitse Janin mielestä kokea huonoa omaatuntoa. 

Lasten koulu- ja harrastusmatkat kuin myös Janin omat työmatkat liikutaan pääosin pyörällä. Pidemmät matkat hän taittaa mieluummin junalla kuin lentokoneella. Pihassa on kaksi autoa, joita käytetään laskureissujen tekemiseen tai esimerkiksi kaupassa käymiseen silloin, kun perheen toinen vanhempi on reissussa. 

– Arkielo logistiikan suhteen vaatii selkeästi molempien vanhempien “tottakai se on näin” ratkaisua. Se ei ole negatiivinen asia, vaan pikemminkin, että näin me tehdään. Sitä ei oikeastaan ajattele onko se positiivinen tai negatiivinen asia, se on lähtökohta, Jani pohtii.

Rovaniemellä alakoulun ensimmäisillä luokilla oleville lapsille tarjotaan bussikortit tai tilataksikyyti yli kolmen kilometrin koulumatkoille, mutta aikataulusyistä niille ei ole perheessä ollut tarvetta.

– Julkisen liikenteen reitit on meidän kohdalla korvattavissa pyörillä. Lapset on ykkösluokasta asti pyöräilleet kouluun, sillä reitti on turvallinen pikkulapsille. 

Kimppakyytejä ja kaasuautoilua

Pyöräilyn nimeen vannoo myös Helsingissä asuva POW-lähettiläs Mikko Peltola. Hän kertoo pyörän olleen aina rakas kulkuneuvo.

– Pyrin tekemään kaikki mahdolliset matkat fillarilla. Toki kun on lapsia, ja niitä kuskataan kimppakyydeillä harrastuksiin, niin meilläkin on ollut auto aina.  Sillä pyritään ajamaan kohtuullisissa määrin.

Lasten kimppakyytien hoitaminen on Mikon mukaan sujunut aika vaivattomasti. Organisointi tapahtuu lähellä asuvien lasten vanhempien kanssa jaetussa WhatsApp-ryhmässä. 

– Vuoro osuu perheelle kerran tai kaksi viikossa. Treenien aika on loistavaa aikaa harrastaa, siinä ehtii kolmen tunnin aikana tehdä aika pitkän hiihto-, pyörä- tai juoksulenkin.

Autokoulunopettajan poikana Mikko kertoo saaneensa pienenä vahvan autokasvatuksen.

Aikuisiällä syntyi ymmärrys, ettei autohurmos ole kovin kannattavaa. Tätä nykyä perheen auto kulkee biokaasulla.

– Suhtaudun autoilun sähköistymiseen tosi positiivisesti, mutta en ole valmis luopumaan ajatuksesta, ettei rinnalla voisi olla jotain muuta. Jos voi sanoa, että oma auto kulkee lehmän lannasta tehdyllä polttoaineella, niin siitä mä tulen hirveän hyvälle mielelle.

Yhtä seikkaa lukuunottamatta polttomoottoriauton vaihtaminen kaasuautoon on sujunut lähes huomaamatta.

– Lompakko on paksumpi, kaasuautoilu on huomattavasti edullisempaa! Muutenhan se toimii täsmälleen samalla tavalla kun bensa-autokin.

Pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa tarvitsee harvoin ajaa bensalla, sillä asemia löytyy hyvin, Mikko kertoo.

Etätyöt muuttavat ajankäyttöä


Liikenneviraston tutkimuksen mukaan suomalaisten kotimaanmatkoista jopa neljännes liittyy työhön tai koulutukseen. Viimeisen kahden vuoden aikana työkulttuuri on olosuhteiden pakosta muuttunut merkittävästi. Fyysisestä läsnäolosta tai kontaktista riippumattomia töitä on siirrytty tekemään kasvavassa määrin etänä. 

Tuloksia etätöiden hyödyistä löytyy jo ajalta ennen koronapandemiaa. Vuonna 2014 Suomen ympäristökeskus SYKE ja Liikenne- ja viestintävirasto Trafi tiedottivat etätyön vähentävän erityisesti yksityisautoilun tarvetta, jonka osuus kuljetuista työmatkakilometreistä oli tuolloin jopa 75 prosenttia.

Mikko Peltola kertoo tehneensä korona-ajan töitä pääasiallisesti etänä. Etätöitä tulisi hänen mukaan tehdä niin paljon kuin on mahdollista ja mielekästä.

– Monella ihmisellä menee elämästä yksi päivä viikossa työmatkoihin. On se nurinkurista, jos saman voisi tehdä kotona.

Toisaalta pitää kunnioittaa niitä ammatteja, joita ei voi tehdä etänä, ja onhan siinä se sosiaalinen puoli, ihmisten on syytä tavata toisiaan. Ehkä jokainen löytää oman sopivan määrän etä- ja lähityötä.

Etätyön mahdollisuus on muuttanut merkittävästi ihmisten ajankäyttöä. Mikko kokee ajan vapautumisen positiivisena muutoksena. 

–  Oman seitsemän kilometrin työmatkani olen viime vuodet mennyt juosten tai pyörällä. Vapautuneen ajan voi nyt urheilla muuten.

SYKE:n arvioiden mukaan etätyöt voisivat vähentää työmatkaliikenteestä syntyviä kasvihuonepäästöjä jopa seitsemällä prosentilla. Samalla vähenevät liikenneruuhkat ja ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttava liikennemelu. Vähentyneen työmatkaliikenteen vuoksi liikenne on myös turvallisempaa ja sujuvampaa. 

Matkailua lentämisen jälkeen

Vuonna 2017 suomalaiset tekivät 5,4 miljoonaa ulkomaille suuntaavaa lentomatkaa, joista yli 70 prosenttia oli vapaa-ajan matkoja.

Puhe siitä, ettei Suomen syksyä kestetä ilman etelänmatkoja, on Mikko Peltolan mielestä opittu ilmaisutapa.

Hän uskoo, että korona-aika on edesauttanut ihmisiä huomaamaan Suomen hienot paikat ja sen, että täälläkin voi rentoutua matkoillaan.

– Nyt kun on puhuttu, että paineet kasautuu, niin en ymmärrä sitä ollenkaan. Ei mulla ainakaan ole paineita, jos ei olla kahteen vuoteen perheen kanssa käyty etelänlomalla, kotimaassa lomillaan viihtyvä Mikko sanoo.

Lähiluonto ja lähialueet pitävät tyytyväisenä myös telemark-laskija Jani Johansénin.

– Pari kaveria haluu Italiaan, mutta ei tee ehkä oikeestaa mieli lähtee sinne. On joku semmonen raja tullut, että ei halua lähteä, jos ei oo pakko. Oma mielenkiinto on eri suunnassa, Norjaan kiinnostaa mennä.

Suomalaisten ulkomaanlentojen tuottamat päästöt ovat suhteessa samaa luokkaa kuin henkilöautoliikenteen päästöt Suomessa.

Todellisuudessa lentämisen päästöt voivat olla vielä suuremmat, sillä mukaan lasketaan usein vain polttoaineen palamisessa syntyvän hiilidioksidin määrä.

Jos kerran lentäminen on ilmastoa kuormittavaa, miksi se ei näy lentolippujen hinnassa? Edullista hintaa selittää lentolikkenteen käyttämän polttoaineen verovapaus, joka vääristää kuluttajien käsitystä sekä lentomatkustamisen todellisista kustannuksista että sen ilmastovaikutuksista.

Suomessa matkustusmuotojen hintakysymys on oleellinen, sillä matkoja tarjoavat valtio-omisteiset yritykset Finnair ja VR. Lokakuussa 2021 vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko esitti eduskunnassa lento- ja junaliikenteen hinnoittelua koskevan kirjallisen kysymyksen. Pitkon mukaan tilanne on päästövähennysten ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta ongelmallinen, sillä hinnoittelu ei tue valtion pyrkimyksiä ohjata kansalaisia valitsemaan vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.

Suomessa lentämisen tai ajamisen voisi korvata maan etelä- ja pohjoisosien välillä esimerkiksi autojunalla, jossa sekä auto että matkaseurue taittavat osan matkaa junan kyydissä. Mikko kannattaa autojunaa, mutta uskoo juuri hinnan olevan monelle kynnyskysymys.

– Lasten kanssa menin muutama vuosi sitten autojunalla, ja liput maksoivat 600 euroa edestakaiselta matkalta. Musta se on aika kallista, että moni varmaan mieluummin ajaa. Matkustamisen kannalta se on makee ajatus: käy heittämässä seittemän aikaan auton junaan Helsingissä, saa hyvät yöunet ja herää Lapista. Hintapuoli on varmaan se, mikä ihmisiä rajoittaa.

Pysyn lähellä – lähimatkailun mahdollisuudet

Joskus matkakuumetta voi hillitä perustavanlaatuisilla ratkaisuilla. Norjan Lyngeniin harrastusten perässä muuttanut POW-lähettiläs Sanna Kaivantola kertoo löytäneensä vuorten kupeesta rauhan. Laskemisen oheen on löytynyt paljon muitakin lajeja kelien ja vuodenaikojen mukaan. Kaukokaipuuseen auttaa mielikuvitus.

– Täällä on ne omat japanimetsät eli voi kuvitella olevansa Japanissa. Ainut mitä täällä ei ole on hissit. Joutuu siis omin voimin kiipeämään vuorille, mutta sehän on tosi ympäristöystävällistä!

Lumen perässä matkustamiseen vaikuttaa nyt moni tekijä. Kun ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät vähälumisimpina ja sateisimpina talvina esimerkiksi Etelä-Suomessa, voi halu liikkua lumen perässä voimistua. Lisäpainetta luo korona-ajan liikkumista koskevien rajoitusten purkaminen. Mitä tehdä, jos sosiaalisen median kanavat täyttyvät reissukuvista?

Sanna sanoo seuraavansa mielellään POW-lähettiläitä ympäri maailman. Häntä kiinnostavat lähettiläiden tavat ratkaista esimerkiksi matkustamiseen liittyviä kysymyksiä. 

– Kun liityin POW-lähettilääksi, tuli olo, että olen sitoutunut tähän. Yhdessä sitoudutaan parempiin juttuihin, vaihdetaan ideoita ja koitetaan tuoda niitä esille. 

Muutos lähtee ensisijaisesti lajikulttuurien sisältä. Yksittäisilläkin esikuvilla voi olla suuri merkitys ihmisten inspiroitumisessa. 

– Olen seurannut vapaalaskija Manuela Mandlia, joka tekee aika radikaaleja ratkaisuja. Hän on mennyt pitkiä matkoja junalla päästäkseen vapaalaskukiertueille ja surffaamaan Itävallasta Etelä-Ranskaan. Kaikilla ei tietysti ole aikaa tehdä niin, Sanna pohtii.

Hän kertoo seuranneensa suurella mielenkiinnolla myös POW-lähettiläs Antti Autin matkaa.

– Se on tosi vaikuttavaa itellekin, kun tietää että hän on pro, mutta yrittää nyt tehdä parhaansa mukaan ja tuo sitä paljon esille. 

Lopuksi palataan tuttuihin laskumaisemiin. Kotimaiset keskukset saavat Sannalta kiitosta lähimatkailuun panostamisesta. Suunta on usein kohti Pyhää, josta on hänen mukaansa tullut varsin monipuolinen ja ympäristöasiat huomioon ottava keskus, joka sopii niin perheille kuin vapaalaskuun.

– Ei ne jutut oo sen parempia ulkomailla. Lisäksi tulee ainutlaatuinen fiilis, että voi löytää samankaltaisia juttuja läheltä. Se korostaa sitä hyvää mieltä, mitä laskemisesta saa.

Lue lisää…

Lähteet ja lukemista:

Henkilöliikennetutkimus 2016: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf

IEA – Kansainvälinen energiajärjestö www.iea.org/commentaries/carbon-emissions-fell-across-all-sectors-in-2020-except-for-one-suvs

Eduskunta.fi – Kirjallinen kysymys vähäpäästöisen liikenteen hinnoittelusta www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_586+2021.aspx

Etätyön vaikutukset liikenteen kasvihuonepäästöihin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163413/VN%20Selvitys%202021_4.pdf?sequence=4

Moottori.fi: moottori.fi/liikenne/jutut/autoliitto-valtion-tapa-laskea-automatkoja-vaaristaa-totuutta/

Our World in Data – Lentämisen päästöt henkilöä kohden: ourworldindata.org/carbon-footprint-flying

Protect Our Winters – Freeride World Tour by Train: https://protectourwinters.at/campaign/fwt-by-train/

Protect Our Winters – Epätäydellinen ilmaston puolestapuhuja: www.protectourwinters.fi/epataydellinen-ilmaston-puolestapuhuja/

Pyhä.fi – Vastuullisuus: pyha.fi/hiihtokeskus/vastuullisuusohjelma

Riikka Suominen – Some ylläpitää isopäästöistä elämäntapaa: riikkasuominen.fi/some-ylläpitää-isopäästöistä-elämäntapaa-78d25cc68440

Syke.fi: www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Paaosa_suomalaisten_lentamisesta_on_ulko(48980)

Sitra.fi: www.sitra.fi/artikkelit/lentoliikenteen-suuret-aikeet-paastojen-hyvittamisesta/

Valtioneuvosto.fi: valtioneuvosto.fi/-/liikenteen-paastot-puoleen-2030-mennessa-tarvitaan-laaja-keinovalikoima