Kuntapolitiikka – ketä kiinnostaa?

Kukapa olisi uskonut, että koronan keskellä vuonna 2021 juuri kuntapolitiikka ja kuntavaalit on talviurheilijoiden mielen päällä. Kokoluokaltaan ilmastonmuutos on kriisi, jonka hillintä vaatii tuekseen niin pienet kuin suuret toimijat – siis myös talvien ystävät. Kesän kuntavaalit ovat jälleen yksi poliittisen vaikuttamisen paikka, johon POWin polullakin kannustetaan.

Suomen kunnat ovat kunnostautuneet ilmastotyössä valtiota näyttävämmin. Vuonna 2008 käynnistyneessä Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -verkostossa on mukana Suomen 309 kunnasta peräti 78. Päästöjä HINKU-kunnissa on sitouduttu leikkaamaan vuoden 2007 tasosta 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kuntien ilmastotyön oppaan mukaan näissä ilmastoaktiivisissa kunnissa asuu jo 45 prosenttia suomalaisista eli lähes puolet koko kansasta!

Osalla kunnista on vielä kovemmat panokset. Vuoteen 2025 mennessä hiilineutraaliksi tähtää Joensuu. Myös EU-kommission kansainvälisessä kilpailussa vuoden 2021 Ympäristöpääkaupunki-tittelin voittaneella Lahdella on samoja suunnitelmia. 

Jos ilmastoasiat kiinnostavat, kannattaa siis olla kiinnostunut myös kuntavaaleista.

Protect Our Winters Finland

Miksi äänestää kuntavaaleissa?

Kunnat ovat ilmastopolitiikassa ketteriä toimijoita. Kuntaliiton ilmastotyön oppaassa kuntien etuna nähdään niiden kyky tehdä konkreettisia ilmastotekoja suurten kansainvälisten ilmastosopimusten pohjalta. Kun sopimukset ja pykälät soljuvat osaksi kuntalaisten arkea, lisääntyy myös ihmisten ymmärrys ilmastopolitiikasta.

Vaikka kuntavaaleissa äänestäminen voi tuntua monesta kaukaiselta tavalta vaikuttaa, korostaa Joensuun Ilmastokorttelit-hankkeen hankekoordinaattori Saara Ihanamäki sen merkitystä.

“Jos äänestää omien arvojensa mukaan, on muutos yhtä ääntä lähempänä.”

Saara Ihanamäki

Kuntavaaleissa kannattaa siis äänestää, sillä kunnissa tehdään monia paikallisia, kaikkien arkielämään vaikuttavia päätöksiä. Sähköbussit, toimivat pyöräilyreitit sekä hiilineutraali tai kivihiiletön lämmitys ovat esimerkkejä kuntatason päätöksistä, jotka mahdollistavat kuntalaisille ilmastoystävällisemmän elämän.

Myös Lahden ilmastojohtaja Elina Ojala muistuttaa äänestämisen tärkeydestä.

“Äänestäminen on vähintä mitä voi tehdä. Ei kansan mielipidettä muuten tiedetä, jos emme äänestä.”

“Ei hätää, kaikkea ei tarvitse tehdä yksin”

Sitran Kuntalaiset mukaan: Kohti paikallista ilmastotyötä -selvityksessä todetaan, että kunnan ilmastotavoitteet vaativat onnistuakseen tukea ja sitoutumista kuntalaisilta. Edessä olevat muutokset ovat laajoja ja niiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. 

Joensuussa ilmastotyötä tehdään Ihanamäen mukaan tiiviissä yhteistyössä kuntalaisten, järjestöjen ja yrittäjien kanssa.

“Istutaan pöytään ja suunnitellaan yhdessä toiminnassamme mukana olevan porukan kanssa, mikä auttaisi samalla sekä heidän toimintaansa että ilmastoa ja ympäristöä.”

Kuntalaisten osallistaminen arkea koskevassa päätöksenteossa luo oikeudenmukaisen lähtökohdan muutosten läpiviennille. Etäiseltä byrokratialta tuntuvat poliittiset päätökset voivat näyttäytyä ylhäältä alas suuntautuvana vallan käyttönä, mutta kuntalaisten astuessa mukaan päätöksentekoon, lisääntyy myös ymmärrys ja sitoutuminen yhdessä päätettyihin asioihin.


“Esimerkiksi opiskelijoiden näkemyksiä kuunnellaan siitä, miten kaupunkialuetta olisi hyvä kehittää. Ihmisillä on paljon tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta mahdollisuuksia kokeilla ratkaisuja ei välttämättä ole tarjolla”, Ihanamäki huomauttaa.

Ilmastonmuutoksen toiminnassaan huomioivilla kunnilla on edellytykset olla kestävämpään kuluttamiseen kannustavia toimintaympäristöjä, jolloin vähäpäästöisten valintojen tekeminen on helppoa ja mahdollista myös kuntalaisille. Sitran selvityksen mukaan kuntalaisten osallisuus voi olla sekä oman toiminnan ja arkisten valintojen kautta vaikuttamista että kunnan päätöksenteon eri vaiheisiin osallistumista. 

Joensuussa kysyntää ja kiinnostusta ilmeni esimerkiksi kuormapyörille. 

“Ihmisillä ei ollut kuitenkaan mahdollisuutta kokeilla ja pohtia haluaisiko sellaisen ostaa. Päätimme ostaa hankerahalla kuormapyöriä, joita asukkaat voivat lainata kirjastosta toukokuusta eteenpäin”, Ihanamäki kertoo.

Kuva: Climate Joensuu

Hän muistuttaa, että kunta voi toimia myös neuvonantajana ja tietolähteenä kuntalaisia askarruttavissa kysymyksissä.

“Jos esimerkiksi lämmittää omakotitaloaan öljyllä, mutta olisi kiinnostunut vaihtamaan ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon, voi kunnalta kysyä, mistä olisi mahdollista hakea rahoitusta lämmitysmuodon vaihtamiseen.”

Urheilua ilmaston puolesta

Sekä Lahdessa että Joensuussa ilmastotyötä on tehty myös urheilun avulla. Elina Ojala painottaa talviurheilun ja siihen liittyvän tapahtuma- ja yritystoiminnan olevan vahvasti läsnä Lahdessa.

“Kuluneena talvena kaupungin keskustassakin saattoi sivakoida, kun kaupunkilaisten käyttöön tarjottiin kaupunkisuksia ja -sauvoja. Tempaus oli tapa paketoida ilmastoasiaa ja päästää ilmoille toive siitä, että vielä jatkossakin olisi talvia.”

Joskus ilmastotoiminta voi olla pipolätkän pelaamista. Joensuussa kerättiin talvella rahaa Murtosuon ennallistamiseksi järjestämällä peli yhdessä POW Finlandille tutun Save Pond Hockey -järjestön kanssa. 

Save Bond Hockey pipolätkäturnaus Joensuussa
Kuva: Climate Joensuu

Ihanamäki kertoo, että myös muutaman urheiluseuran kanssa on työstetty ilmastotoimintasuunnitelmaa. Seurojen jäsenten varustekirpputoreja, vastuullisuusviestinnän suunnittelua ja kierrätyksen tehostamista on jo päästy toteuttamaan, mutta yleisöpeleihin liittyvät suunnitelmat odottavat sen sijaan vielä koronan takia vuoroaan.

“Ajatuksena oli ilmastoaiheisen pelin tekeminen, jossa olisi järjestetty osittain maksettuja bussikyytejä pelejä katsomaan, kasvisruokavaihtoehto pelien yhteyteen ja kannustettu ihmisiä tulemaan paikalle esimerkiksi kirjastosta lainatulla kuormapyörällä.”

Kestävä tulevaisuus vaatii tekoja, ei vain puhetta

On tärkeä muistaa, että pelkkä strategia tai lupaus ei vähennä päästöjä ilmakehästä tai anna kuntalaisille tarvittavia työkaluja sopeutua lämpenevän ilmaston tuomiin muutoksiin. Hyvä suunnitelma on syytä laittaa käytäntöön. 

Ojala kertoo Ympäristöpääkaupungilla olevan neljä teemaa, joiden ympärille on kehitetty monenlaisia toimenpiteitä ja toimintaa. Kiertotalouden sekä luonnon ja veden lisäksi Lahdessa on painotettu hiilineutraaliin elämään hankkimalla sähköbusseja, ja ensi kesänä kaupungissa pilotoidaan kaupunkipyörät. Osallisuuden hengessä on järjestetty erilaista ympäristökummitoimintaa, ja nuorille tarjotaan mahdollisuutta osallistua ympäristöteemaiseen vapaaehtoistoimintaan.

Lahdessa suurin muutos on ollut kivihiilen poltosta luopuminen. Viimeinen lasti kivihiiltä paloi voimalaitoksessa huhtikuussa 2019. Kuva: Lahden kaupunki

“Nuoret ovat olleet kohderyhmänä, sillä etenkin nuoret kokevat herkästi ilmastoahdistusta ja toki myös koronan takia asema huolettaa. Ympäristökasvatuksen kautta on saatu nuoria ryhmänä paremmin haltuun.”

Lahdessa suurin muutos on ollut kivihiilen poltosta luopuminen. Viimeinen lasti kivihiiltä paloi voimalaitoksessa huhtikuussa 2019. Ojala näkee virkahenkilöjohdolla olleen asian valmistelussa merkittävä rooli: päätös oli perusteltu ja siihen oli sitouduttu.

“Kaupungilla on omistamissaan konserniyhtiöissä omistajaohjaajana rooli, joka mahdollistaa tällaiset kaupungin kunnianhimoista ympäristöstrategiaa tukevat päätökset. Päästöjen osalta tämä oli todella merkittävä juttu. Monessa kaupungissa ei ole pystytty tällaista päätöstä tekemään.”

Myös Saara Ihanamäki alleviivaa kunnan roolia merkittävänä hankintojen tekijänä.

“Kunta voi olla sekä kepinkäyttäjä että kannustaja. Jos kunta sanoo, että me emme hanki mitään, mikä ei täytä tiettyjä kriteereitä, se asettaa paineita muille toimijoille. Joensuussa ajettiin läpi esimerkiksi hiilineutraali kaukolämpö.”

Opri Orenius

Toimintasuunnitelman vaikuttavuutta tulee myös mitata, jotta toimenpiteiden soveltuvuutta voidaan arvioida ja tarvittaessa kehittää kunnan ilmastostrategiaa. Ilmastokorttelit-hankkeen hankesuunnittelija Opri Orenius kertoo Joensuun julkaisevan pian Helsingin ja Lahden tavoin ilmastovahtipalvelun, joka helpottaa ilmastotavoitteiden etenemisen seurantaa. Ilmastovahti viestii ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden edistymisestä ja näyttää myös asukkaille, kuinka vaikutuksia mitataan. 

“Energiatehokkuussopimuksessa raportoidaan, kuinka paljon energiaa on säästetty kilowatteina. Voimme mitata myös esimerkiksi pyöräilyväylien ja joukkoliikenteen käyttöä tai sitä, kuinka moni kotitalous on siirtynyt pois öljylämmityksestä”, Ihanamäki luettelee.

Ilmastoasioissa toimenpiteiden näkyväksi tekeminen on Ojalan mukaan helpompaa kuin ympäristöasioiden yleisessä edistämisessä, sillä edistystä voidaan esittää kuntalaisille laskelmina päästöleikkauksista ja hiilinieluista. Jotta hiilineutraaliustavoitteet saavutetaan aikataulussa, riittää Lahdessa tekemistä Ojalan mukaan etenkin liikenteen ja energiasektorin saralla.

“Matalalla roikkuvat hedelmät on nyt poimittu. Energiapuolella päästöjä on saatu vähennettyä jo merkittävästi, mutta liikenteen päästöt eivät ole viime vuosina olennaisesti vähentyneet. Joukkoliikenteen käyttöastetta on pyrittävä nostamaan, on siirryttävä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin sekä lisäämään kävelyä ja pyöräilyä.”

Puskaradiosta ylpeästi eetteriin

Saara Ihanamäki muistuttaa, että vaikka kuntien ilmastotyöstä puhutaan nyt paljon, on kunnissa tehty ympäristöviranomaisten ja lainsäädännön valvomaa työtä jo usean vuosikymmenen ajan. Tuoreempia ilmiöitä ovat sen sijaan ruohonjuuritason kokeilut ja tempaukset – ennen kaikkea asioista kuntalaisille aktiivisemmin viestiminen – joita toistaiseksi tehdään pitkälti hankerahan turvin.

Kuntien innokkuus ryhtyä ilmastotoimiin riippuu Ihanamäen mukaan kuntien koosta ja henkilöstön määrästä. Toisinaan kunnissa tehdään jo paljon ilmaston eteen, mutta tekoja ei mielletä ilmastoteoiksi tai niistä viestiminen ontuu.

“Moni kunta saattaa tehdä ilmastoa hyödyttäviä tekoja, vaihtaa esimerkiksi katulamput energiatehokkaampiin ledeihin tai asentaa tiloihinsa automaattivalaistuksen.” 

Orenius lisää, ettei kuntien ilmastotyö vaadi välttämättä uuden keksimistä.

“Monissa kunnissa on tehty paljon onnistuneita ilmastotekoja, joita muiden kannattaisi kopioida ja joista muut voisivat oppia.”

Tehtyä työtä on syytä myös rummuttaa. EU-rahoitteisen Ilmastokorttelit-hankkeen kokoama Climate Joensuu -sivusto viestii ja kerää yhteen kunnan eri toimijoiden ilmastoteot helposti ymmärrettävään muotoon. Myös Lahti esittelee sivuillaan paikallisia ilmastotekijöitä.

Esimerkillä johtaminen voi innostaa myös muut kunnat mukaan. Ilmastotyössä motivaationa voi olla taloudelliset säästöt. Esimerkiksi energiatehokkuuden kehittäminen säästää kunnilta rahaa. Vaikeammin mitattavissa ovat Ihanamäen mukaan ilmastotoimien vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. 

Ilmastoteot antavat kunnasta myös yleisesti positiivisen kuvan. 

“Ihmiset pohtivat yhä enemmän sitä, miten he liikkuvat ja kuluttavat ja missä asuvat. Ensisijaisesti asuinpaikan valintaan voivat vaikuttaa sosiaaliset syyt sekä opiskelu- tai työpaikka, mutta ei varmasti ole haitaksi, jos asuinkunta on profiloitunut ympäristön kannalta vastuulliseksi toimijaksi”, Ihanamäki pohtii.

Lahdessa Ympäristöpääkaupungin status on puhaltanut  kaupunkiin uusia tuulia. 

“Paikkakunta tunnetaan nyt muustakin kuin lihamukeistaan”, Ojala naurahtaa.

“Kuluneena talvena kaupungin keskustassakin saattoi sivakoida, kun kaupunkilaisten käyttöön tarjottiin kaupunkisuksia ja -sauvoja. Tempaus oli tapa paketoida ilmastoasiaa ja päästää ilmoille toive siitä, että vielä jatkossakin olisi talvia.” Kuva: Lahden kaupunki

Konkreettisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden nähdään Lahdessa lisäävän alueen elinvoimaisuutta, paikallisten ylpeyttä omasta kotiseudustaan ja kaupungin tunnettuutta kansainvälisesti. Kivihiilestä luopuminen on nostanut kaupungin arvoa yrittäjien silmissä.

“Esimerkiksi Lahden vähäpäästöinen kaukolämpö tuo tiettyä kilpailuetua muihin kaupunkeihin nähden. Näin meidänkin on helpompi houkutella yrityksiä tänne.”

Panostusta osallisuuteen ja tiedon saavutettavuuteen

Vaikka tietoa kuntien ilmastotyöstä on jo tarjolla, on varaa vielä parantaa. Ihanamäki näkisi mieluusti yhteisen sivuston, jonne kerättäisiin tietoa eri ilmastohankkeista ja -kokeiluista. 

“Sivustolle olisi koottu hyväksi koetut keksinnöt ja kokeilut kaikkien luettavaksi. Tämä voisi olla onnistumisista ja epäonnistumisista koostuva oppimisympäristö kuntien ilmastotyön tueksi.”

Orenius näkee puolestaan vielä käyttämätöntä potentiaalia verkostojen yhteistyössä.

“On paljon tahoja, joiden kanssa kaupunki voisi tehdä yhteistyötä. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat korkeakoulut. Olemme samojen ympäristökysymysten äärellä ja meillä on samat tavoitteet, joten voisimme puhaltaa yhteen hiileen ja innostaa uusia ihmisiä mukaan.”

Ojalan mukaan Lahdessa sitoutumista kyllä on, mutta voisi se olla vielä vahvempaa.

“Kuntalaiset pitäisi saada vielä laajemmin osallistumaan ja ajattelemaan ilmastoasioita oman arjen kautta.”

Elina Ojala

Samoilla linjoilla on Ihanamäki, jolle ideaalitilanne olisi saada mahdollisimman monen ihmisen ääni ja toiveet kuuluville.

“Kun ihmiset ovat saaneet osallistua kaupunki- ja kunta-alueen kehittämiseen, olisi lopputulos mahdollisimman monen mieleen. Ihmiset kokisivat tulleensa kuulluiksi”, hän summaa.

POWin kuntavaaliteeseihin voit tutustua alla:

Lähteet:

Climate Joensuu – https://climatejoensuu.fi

Green Lahti – https://greenlahti.fi

HINKU-kunnat – https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku/Hinkukunnat

Sitra: Kuntalaiset mukaan: Kohti paikallista ilmastotyötä -selvitys – https://media.sitra.fi/julkaisut/Esitteet/Kuntalaiset%20mukaan.pdf

Kuntaliitto: Ilmastonmuutos ja kunnat -opas – https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2031-ilmastonmuutos-ja-kunnat