Kilpajuoksu lumen perässä – urheilijakyselyn tulokset

On selvää, että lumilajit ja talviurheilijat ovat haavoittuvaisessa asemassa seuraavien vuosikymmenien aikana ilmastonmuutoksen vaikutusten voimistuessa. Lämpötilojen noustessa lumiraja siirtyy yhä pohjoisemmaksi ja optimaaliset treeniolosuhteet muuttuvat vaikeammin saavutettaviksi. Erityisesti talvikuukausien keskilämpötilojen on ennustettu nousevan useita asteita. Miten nämä muutokset vaikuttavat talviurheilijoiden harrastamiseen?
POW keräsi tähän kysymykseen ja ilmastonmuutokseen liittyen ajatuksia suomalaisilta kansallisen sekä kansainvälisen tason talviurheilijoilta kyselytutkimuksen (*) muodossa. Vastauksissa kuuluu urheilijoiden huoli ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, niin yleisesti ympäristöön kuin myös oman lajin harrastus- ja kilpailumahdollisuuksiin.
Sini Pyy hiihtämässä

Tietoisuuden lisääminen tärkeää

Kyselyyn vastanneiden urheilijoiden kokemus oli, ettei ilmastonmuutoksesta juuri puhuta urheiluyhteisössä (27,1%) tai aiheesta puhutaan vain hieman (45,1%) tai kohtalaisesti (22,6%). Monet urheilijoista toivat myös esille, ettei oma opiskelu aiheen puolesta ole heidän arjessaan kovin suuressa roolissa. Kyselyn perusteella urheilijat, jotka arvelivat keskilämpötilojen nousevan enemmän vuosisadan loppuun mennessä, olivat myös keskivertoa huolestuneempia ilmastonmuutoksesta. Vastauksista käykin ilmi, että monet urheilijat tiedostavat oman toimintansa ristiriidan.

moi

Syy-seuraussuhteiden ja tilanteen kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen vakavuuden hahmottamisessa ja edelleen mahdollisuuksissa viestiä aiheesta eteenpäin. Vastausten perusteella osa urheilijoista haluaisi toimia kestävämmin ja tuoda enemmän mielipiteitään julki, mutta heillä ei ole ollut vielä rohkeutta tai työkaluja tehdä niin. Talviurheilijoiden ja POWin yhteistyö voisikin näyttäytyä muun muassa koulutuksen tarjoamisena ilmastoasioihin ja siitä viestimiseen kuten myös vertaistukena. Yksittäisenkin talviurheilijan voima suunnannäyttäjänä on jo muutoksen alku ja jos mukaan saadaan koko suomalainen urheiluyhteisö, voidaan alkaa nähdä aitoja yhteiskunnallisia muutoksia ja edistysaskeleita.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat myös urheilijoiden arjessa

Suurin osa urheilijoista kokee, että ilmastonmuutos on jo viime vuosina vaikuttanut heidän arkeensa: 

“Olosuhteet ovat muuttuneet arvaamattomiksi: lumi tulee myöhemmin ja se voi sulaa milloin vain pois. Myös lämpötilat vaihtelevat arvaamattomasti.” 

Erityisesti heikentynyt lumitilanne on hankaloittanut monien talviurheilijoiden treenaamista sekä kilpailemista: 

“Talvet ovat lyhentyneet huomattavasti, joten myös treeni- ja kisakausi ovat lyhyempiä.” 

Yhä useammat urheilijat ovat joutuneet matkustamaan enemmän lumen perässä. Myös luonnonlumen vastineet kuten keino- ja säilölumi ovat nykyään osa talviurheilijoiden arkea:

“Entistä enemmän kilpaillaan ja harjoitellaan säilölumella. Suksikalustoa täytyy suunnata enemmän vesikelille.”

Vastuu ulottuu myös rakenteisiin

Vähintään yhtä tärkeää kuin yksilöiden askeleet kestävämpään suuntaan, on lajiliittojen ja kattojärjestön toiminnan kehittäminen hiilineutraaliin suuntaan. Vastausten perusteella myös urheilijat toivovat ylemmiltä tahoilta toimia. Organisaatioilta halutaan konkreettisempaa esimerkkiä ympäristöasioiden suunnannäyttäjänä ja kumppaneiden valintaan toivotaan parempaa suodatusta. Kuten eräskin urheilija kommentoi: 

“Firmojen kaksinaamaisuus ja viherpesu on järkyttävää.”

Sini Pyy hiihtämässä

Urheilijat myös kokevat, ettei heillä ole usein mahdollisuutta valita ympäristöystävällisempää toimintatapaa lajiliittojen ja urheilun kattojärjestöjen toimintatapojen takia. Yleisimpänä haasteena ympäristöystävällisemmän toiminnan edessä koettiin harrastamisen ja lajissa kilpailemisen tuoma kansallinen ja kansainvälinen matkustaminen.

Pienentääkseen lajikohtaisia päästöjä, urheilijat ehdottavat kansainvälisten kilpailukalenterin muokkaamista ja peräkkäisten kilpailupaikkakuntien sijoittamista maantieteellisesti lähemmäs toisiaan. Vastauksissa urheilijat esittävät, että näillä toimilla voitaisiin ehkäistä tykkilumen käyttöä kilpailupaikalla ja vähentää ylimääräistä lentämisen tarvetta maiden välillä.

Turvataan luonnonlumi myös tulevina talvina

Ilmastonmuutos koskettaa nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös talviurheilijoita. Tarvitsemme yhä enemmän rohkeita talviurheilun esikuvia, jotka jakavat tietoa, toimivat ja innostavat myös muita toimimaan talvien pelastamiseksi. On kaikkien talviurheilijoiden etu, että talvien sateet tulisivat lumena myös tulevaisuudessa.

Sini Pyy hiihtämässä

Urheilijat myös kokevat, ettei heillä ole usein mahdollisuutta valita ympäristöystävällisempää toimintatapaa lajiliittojen ja urheilun kattojärjestöjen toimintatapojen takia. Yleisimpänä haasteena ympäristöystävällisemmän toiminnan edessä koettiin harrastamisen ja lajissa kilpailemisen tuoma kansallinen ja kansainvälinen matkustaminen.

Pienentääkseen lajikohtaisia päästöjä, urheilijat ehdottavat kansainvälisten kilpailukalenterin muokkaamista ja peräkkäisten kilpailupaikkakuntien sijoittamista maantieteellisesti lähemmäs toisiaan. Vastauksissa urheilijat esittävät, että näillä toimilla voitaisiin ehkäistä tykkilumen käyttöä kilpailupaikalla ja vähentää ylimääräistä lentämisen tarvetta maiden välillä.

Haluamme haastaa urheilijoita ottamaan rohkeasti askeleita POW polulla ja jakamaan tätä tutkimusta omissa verkostoissaan! Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille ja tervetuloa mukaan POWin toimintaan – pelastaan talvet yhdessä!

Lisätietoja raportista antaa POWin toiminnanjohtaja Noora Vihervaara / noora@protectourwinters.fi / 0405255323

*Kyselyn on tuottanut osana POWilla tehtyä harjoittelua kestävää kehitystä opiskeleva hiihtäjä Henriikka Rokkonen. Kysely toteutettiin keväällä 2022 ja vastanneita oli yhteensä 133. Kyselyä jaettiin esimerkiksi POW:in omissa viestintäkanavissa, sekä yhteistyökumppaneiden verkostojen kautta.

Lue lisää blogista:

Äänessä: POW-jäsen – Entisen himomatkaajan identiteettikriisi

Äänessä: POW-jäsen – Entisen himomatkaajan identiteettikriisi

Minä olen matkaillut elämässäni paljon lentämällä. Paljolla tarkoitan, että olen käynyt 44 maassa, useimmissa lentämällä. Toki olen varmaan puolet tuosta määrästä tehnyt julkisilla siten, että olen lentänyt eri mantereelle ja matkaillut siellä maata pitkin. Mutta kuitenkin olen lentänyt paljon enemmän kuin moni muu. Itseasiassa maailman väestöstä noin 80 % ei ole koskaan lentänyt. Minä olen.