!-- Google Tag Manager -->

Pienennä hiilijalanjälkeäsi – Osa 3: ruokavalio

Näin joulun ajan herkuttelujen jälkeen on hyvä hetki miettiä ruokavalionsa ilmastovaikutuksia. Tee uuden vuoden lupaus ruokavaliosi muuttamisesta ilmastomyönteisemmäksi.

Kuva: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Nella Virtanen

Kuva: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Nella Virtanen

Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen, joten ilmastomyönteisen ruoan suosiminen on tärkeää talvien pelastamisen kannalta. Ruokavaliota muuttamalla ruokailun ilmastovaikutuksen voi jopa puolittaa.

Suomessa ruoan osuus henkilökohtaisen kulutuksen ilmastovaikutuksista arviodaan olevan 10-40 % vaihdellen esimerkiksi muiden kulutustottumuksien asumisen ja liikkumisen, sekä ruokavalion mukaan. Ruokavalion muuttaminen on asumismuodon tai liikkumistavan muuttamiseen verrattuna helppo tapa pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeään. Ilmastoystävällinen ruokavalio on myös terveellinen ja usein myös edullinen.

Maatalous aiheuttaa suurimman osan ruoan ilmastovaikutuksista. Lannoitteiden käytön ja kalkituksen seurauksena kaikesta viljelystä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä maaperästä. Eläintuotannossa päästöjä syntyy lannan käsittelystä ja nautojen märehdinnästä. Eläinperäisten tuotteiden ilmastovaikutuksiin vaikuttaa merkittävästi myös rehujen viljely sekä uuden viljely- ja laidunmaan raivaaminen metsistä.

Ruoankulutuksen ympäristövaikutuksia ei voida merkittävästi vähentää teknologisin ratkaisuin, kuten esimerkiksi liikenteessä ja asumisessa. On siis jokaisen omalla vastuulla muuttaa ruokavaliotaan ilmastoystävällisemmäksi.

Keskeisin tapa vähentää ruoan ilmastovaikutuksia on eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen. YK:n maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että eläintuotanto tuottaa 18 % maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Joidenkin laskelmien mukaan eläintuotannon osuus kasvihuonepäästöistä on jopa puolet.

Ilmaston kannalta kuormittavin eläinkunnan tuote on naudanliha. Sen ilmastovaikutus tuotettua lihakiloa kohti vastaa noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä. Juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin (13 kg CO2/kilo). Ilmaston kannalta broilerin liha (4 kg CO2/lihakilo) on vähiten kuormittavaa, seuraavaksi tulee sianliha (5 kg CO2/lihakilo). Vastaavasti soijan ilmastopäästö on kuitenkin vain noin 1 kg CO2/soijapapukilo.

Ongelmana on eläintuotteiden käytön jatkuva lisääntyminen. Lihaa ei ole koskaan syöty ihmiskunnan historiassa yhtä paljon kuin nykyään. Vuodesta 1950 globaali lihan tuotanto on viisinkertaistunut. Suurin osa eläinkunnan tuotteista kulutetaan Suomen kaltaisissa rikkaissa maissa, joissa lihankulutus on liki 80 kg/hlö vuodessa, kun se kehittyvissä maissa on noin 27 kg/hlö vuodessa. Suomessa syötiin vielä 1960- ja 70-luvuilla puolet vähemmän lihaa kuin nyt. On siis täysin suomalaisen ruokakulttuurin mukaista syödä vähemmän lihaa.

Myös kasvien tuotannosta syntyy ilmastopäästöjä, jotka kannattaa huomioida ruokavaliossaan. Esimerkiksi suomalaisen talvella kasvihuoneessa kasvatetun tomaatin hiilijalanjälki on 5–7 kiloa tomaattikiloa kohden, kun taas Espanjasta kuljetetun tomaatin hiilijalanjälki on vain noin puoli kiloa tomaattikiloa kohden. Espanjalainen tomaatti ei silti välttämättä ole hyvä vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään runsaasti vettä ja torjunta-aineita.

Myös kuljetustapa (laiva, rekka, lentokone) ja kuljetettavan tavaran laatu (tuore, pakaste tms.) vaikuttavat ruoan kasvihuonekaasupäästöihin. Lento- tai rekkarahdilla tuotujen tuotteiden ilmastovaikutukset ovat selkeästi laivakuljetuksia suuremmat.

Omista ostosmatkoista voi myös tulla merkittävä lisäpäästö tuotteen elinkaaren aikaisiin päästöihin. Ilmaston kannalta haitallisin ostosmatka on sellainen, jossa kuluttaja käy autolla hakemassa vain yhden tuotteen. Kauppamatkoilla kannattaakin suosia bussia tai kevyttä liikennettä, tai omalla autolla käydessä ostaa kerralla paljon ruokatarvikkeita.

Myös ruokahävikkiin kannattaa kiinnittää huomiota. Suomalainen nimittäin heittää roskiin 70 kiloa ruokaa vuosittain ja noin 10 % suomalaisten ostamasta ruoasta päätyy jätteeksi. Kaatopaikalla lajittelematon ruokajäte voi aiheuttaa huomattavia metaanipäästöjä. Ruokaa kannattaa hankkia vain sen verran kuin sitä kulutetaan ja lautanen syödään tyhjäksi.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että ilmastoystävän valinta on kasvisvoittoinen ja kauden tuotteita suosiva ruokavalio, jossa hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän.

Tee ilmastoystävällinen uuden vuoden lupaus ja muista jatkossa huomioda seuraavat asiat ruokavaliossasi.

  • Käytä enemmän kasviperäisiä tuotteita, vähennä merkittävästi tai lopeta lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden käyttö. Jätä pihvit ja juustot juhlahetkiin.
  • Suosi sesonkikasviksia, mutta malta odottaa kauden oikeaa alkua. Suosi luonnonkalaa, kauden marjoja ja sieniä.
  • Kasviksista suosi avomaalla kasvatettuja ja vältä talvella kasvihuoneissa kasvatettuja ja kaukaa tuotuja.
  • Syö lautanen tyhjäksi, älä osta enempää ruokaa kuin kulutat. Lajittele biojäte. Älä heitä ruokaa roskiin!
  • Suunnittele kauppamatkat huolellisesti, kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. Autoa käytettäessä osta ruokaa kerralla riittävästi.

Hyviä vinkkejä ilmastoystävälliseen ruokavalioon saa esimerkiksi WWF:n Ruokaoppaasta ja ilmasto-opas.fi -palvelusta.

Herkullisia hetkiä ilmastoystävällisen ruokavalion parissa!

Kirjoittaja Niklas Kaskeala on Protect Our Winters Finland ry:n puheenjohtaja.

Kirjoittaja Niklas Kaskeala on Protect Our Winters Finland ry:n puheenjohtaja.