POW polku: Äänestä lompakollasi – laita rahasi töihin ilmaston puolesta

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta rahan liikkeillä on väliä: mihin käytämme rahaa päivittäin ja mihin sitä sijoitetaan.

Sitra listaa vähähiilisen kulutuksen edistämiseksi kolme keinoa, joita ovat liiketoimintamallien muutos, informaatio-ohjaus ja julkinen ohjaus.

Ostamatta paras: kulutuksen kokonaisvaltainen vähentäminen on yksi suurimmista mutta kenties vähiten puhutuista arjen ilmastoteoista.

Raha ei nuku: ilmaston kannalta merkittäviä päätöksiä tehdään verorahoillamme, säästöillämme ja sijoituksillamme.

Pankit ovat suursijoittajia. Ilmastotavoitteiden toteutumiseksi myös pankkien pitäisi pyrkiä pois fossiiliperäisistä sijoituksista. Poisvetäminen ja -sulkeminen kannattaa, sillä fossiilisijoituksissa kytee alati kasvava hiiliriski.

Ilmastonmuutoksen muuttaessa yhteiskuntia ja yritysten toimintaympäristöjä vastuullisuuden painoarvo korostuu sijoituksissa.

Jos rahaa on yli päivittäisten tarpeiden, voi yksityishenkilökin harkita vastuullisiin sijoituskohteisiin sijoittamista – etsi tietoa ja kysy apua sijoitusten arvioimiseksi.

Vaihtoehtona suoran taloudellisen tuoton sijoituksille ovat sijoitukset, joilla suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja kasvatetaan hiilivarastoja. Luonto on vastuullisin pankki, joka rahoittaa yhteistä tulevaisuuttamme!

Aika on rahaa, aika on ilmastopäästöjä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen hiilibudjetin huvetessa suurennuslasin alla ovat niin päivittäiset hankinnat kuin sijoittajien rahan liikkeet. Jos päivittäisten hankintojen jälkeen lompakossa on vielä ylimääräistä, voi varansa sijoittaa vastuullisiin ja tuottaviin sijoituskohteisiin – tai upottaa rahansa vaikka suohon.

Arjen kestävyyssiirtoja

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra listaa vähähiilisen kulutuksen edistämiseen kolme keinoa. Edessä on liiketoimintamallien muutos, joka tarkoittaa kulutuksen siirtymistä tuotteista palveluihin. Jakamis- ja kiertotalouteen perustuvat palvelut vähentävät tarvetta omistaa ja ostaa uutta sekä pitävät olemassa olevan materiaalin kierrossa pidempään. Esimerkiksi ompelu- ja suutaripalveluja käyttämällä voi pidentää vanhojen vaatteiden ja kenkien käyttöikää ja harvoin tarvitsemiaan harrastusvälineitä voi ostamisen sijaan vuokrata ja lainata. Myös autojen yhteiskäyttöpalvelut ovat lisääntyneet huomattavasti. 

Toisena listalla on informaatio-ohjaus, joka tapahtuu erilaisten ympäristömerkkien avulla. Pakettien kylkeen painetut symbolit ja merkinnät tuotteen hiilijalanjäljestä, reiluudesta, kotimaisuudesta, luonnonmukaisuudesta tai pakkausmateriaalien uusiokäytöstä sujuvoittavat kuluttajan päätöksentekoa ostohetkellä. Informaatio-ohjauksen piiriin luetaan Sitran mukaan myös kuluttajille suunnatut kampanjat sekä erilaiset laskurit, joilla omaa kulutusvalinnoista syntyvää ympäristöjälkeään voi mitata.

Kolmas keino vähähiilisen kulutuksen edistämiseen on julkinen ohjaus, jolla pystytään vaikuttamaan tuotannon päästöihin ja tuottajien vastuuseen. Esimerkiksi kodinkoneiden energiamerkintöjen avulla kuluttajien on helpompi valita energiatehokkaampia sähkölaitteita. Myös suurilta rakennuksilta ja pientaloilta vaaditaan nykyään energiatodistus myynti- ja vuokraustilanteissa. Energiankulutus on tärkeä tieto rakennusten kannalta, sillä yli kolmannes energian kokonaiskulutuksesta Suomessa syntyy rakennuksista. Ohjausta tapahtuu myös liikenteessä: Euroopan komission kesällä 2021 julkistamassa vihreän kehityksen ohjelmassa tavoitteena on, että vuodesta 2035 alkaen myytävät autot olisivat vähäpäästöisiä.

Vähäpäästöisten hankintojen tekemiseksi on siis jo monenlaista apua tarjolla. Toisinaan vähäpäästöisemmän vaihtoehdon hylkääminen ei tosin johdu niinkään tiedon tai vaihtoehtojen puutteesta vaan rahan. Mutta silloin kun varaa on, kannattaa hankinnan vastuullisuuteen kiinnittää huomiota ostopäätöstä tehdessä. Usein myös kuluttamatta jättäminen on suuri ilmastoteko, varsinkin jos uusi tuote ei ole selkeästi vanhaa käytössä olevaa vähäpäästöisempi.

raha ei nuku!

Vaikka kulutusperusteiset päästöt muodostavat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) arvion mukaan jopa 66 prosenttia (2015) yksittäisten henkilöiden hiilijalanjäljestä, tehdään ilmaston kannalta kenties merkittävimpiä päätöksiä verorahoillamme, säästöillämme ja sijoituksillamme. Esimerkiksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaan jäsenmaille jaettavat maataloustuet ovat peräisin myös suomalaisten maksamista verorahoista. Täten ainoastaan kasvisruokaa lautaselleen valitseva henkilö tulee verojen kautta tukeneeksi myös päästöintensiivistä eläinperäistä ruoantuotantoa. Siksi lompakon rinnalle ilmaston äänitorveksi kannattaa valita myös poliittinen vaikuttaminen ja äänessä oleminen. Usein merkittävät muutokset syntyvät monen vaikuttimen yhteistyönä niin kysynnän kuin poliittisen paineen kasvaessa.

Rahasta puhuttaessa katseemme tulisi erityisesti kääntyä kohti pankkeja. Tuleeko pankin asiakkaana ajatelleeksi kyseisen instituution roolia ilmastonmuutoksen näkökulmasta? Ehkä ei, mutta syytä olisi. Rahoituspalveluiden ohella pankit ovat nimittäin suuria sijoittajia. Pankissa oleva raha ei siis lepää vaan tekee aktiivisesti töitä. Ilmastonmuutoksen kiihtyessä huomionarvoista on, millaiseen työhön pankit varamme valjastavat. 

Fossiiliteollisuus on suurin yksittäinen ilmastokriisiä syventävä tekijä, ja juuri nyt rahan tulisi liikkua nopeasti pois fossiilisista energialähteistä. Laiva kyllä kääntyy, mutta jarruttajiakin löytyy. Brittilehti The Guardian uutisoi maaliskuussa 2021 maailman 60 suurimman pankin rahoittaneen fossiiliteollisuutta 3,8 triljoonalla dollarilla vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen. Hollantilaisen BankTrack-järjestön vuosina 2016–2020 tekemän selvityksen mukaan kymmenen pohjoismaista pankkia on myöntänyt samaisen ilmastosopimuksen jälkeen fossiiliteollisuudelle rahoituspalveluita kuten lainoja 67,3 miljardin dollarin edestä.

Irti fossiilista! 

Ilmastonmuutos muuttaa väistämättä yhteiskuntia ja siten yhtiöiden toimintaympäristöjä. Kuumeneva ilmasto syventää sosiaalista eriarvoisuutta, luo poliittisia konflikteja ja humanitäärisiä kriisejä. Sijoittajaa voi kiinnostaa myös se, että sään ääri-ilmiöt voivat lisätä yritysten kustannuksia ja onnettomuuksien todennäköisyyttä. 

Sijoittajan näkökulmasta keskeinen käsite on sijoitusten hiiliriski. Ilmastonmuutosta hillitsevän politiikan edetessä on yhä riskialttiimpaa, jos yritysten, sijoittajien, kaupunkien ja valtioiden varallisuus on kiinni fossiilissa omistuksissa. Esimerkiksi monet suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat alkaneet huomioida hiiliriskin aiempaa paremmin ja ovat siten luopuneet fossiilisijoituksistaan. Sijoitustermein kyse on divestoinnista eli fossiilisten omistusten poisvetämisestä.

Vastuullisuus on sitäpaitsi yhä merkittävämpi kilpailuetu. Viime aikojen uutisointia seuratessa on voinut huomata, että vastuuttomuus voi johtaa yhtiöiden osalta mainehaittoihin ja kalliisiin oikeudenkäynteihin. Tuoreita esimerkkejä ovat muun muassa Shellin häviämä yhtiön ilmastopäästöjä koskenut oikeusjuttu Hollannissa ja Suomen valtio-omisteisen Fortumin Uniper-kaupasta syntynyt laaja kansainvälinen keskustelu.

Vastuullisuudesta puhuttaessa on syytä muistaa, että se on terminä laaja ja tässä blogissa vastuullisuutta on lähestytty lähinnä ilmastopäästöjen näkökulmasta. Tämän lisäksi vastuullisuus pitää sisällään muut ympäristötekijät, sosiaaliset vaikutukset ja hallinnon ulottuvuudet. Sijoituksista puhuttaessa eettinen sijoittaminen on oma kategoriansa. Kokonaisvaltaisen kestävyyden kannalta on oleellista, että vastuullisuuden eri tasot kulkisivat rinta rinnan: ilmastopäästöjen kannalta vastuullinen toiminta laiminlyö sosiaalista vastuuta esimerkiksi, jos tuulivoimaa rakennetaan Suomessa saamelaisten kotiseutualueelle ilman alkuperäiskansan suostumusta.

Riskien ja tuottojen lisäksi sijoittajia kiinnostaa siis yhä enemmän sijoitusten vaikutukset ja se, mitä yritys ajaa takaa toiminnallaan. Vastuullisuuden merkityksen korostuessa voimistuvat myös yritykset viherpestä yhtiöiden toimintaa todellisuutta ruusuisemmaksi. Kuluttajana ja sijoittajan kannattaa olla siis tarkkana. Mainokset vilisevät vastuullisuusterminologiaa, vastuullisuusraportit tavoitteita ilman todellisten vaikutusten arviointia ja vihreällä värillä voidaan luoda kestävyyden illuusiota jos jonkinlaisen toiminnan ympärille. Toisaalta hereillä oleva media, aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja digitaalinen tiedonvälitys tekevät viherpesusta yhä haastavampaa, sillä tieto konkretian puutteesta leviää nopeasti globaalille yleisölle.

Minäkö sijoittaja?

Jos rahaa on kertynyt säästöön, kannattaa yksityishenkilönäkin harkita vastuullisiin sijoituskohteisiin sijoittamista. Yksityissijoittajille sijoitustuotteita niin listattujen osakkeiden kuin rahastojen muodossa on tarjolla jo aika hyvin. Kohteiden arviointi vaatii tosin vielä kiinnostuneisuutta ja tiedon itsenäistä hakemista: vastuullisuusluokitusten tai -analyysien määrittelyyn ei ole vielä yhtä kansainvälisesti hyväksyttyä standardia. Tietoa kannattaa pyytää pankista ja etsiä alan kirjallisuudesta ja vastuulliseen sijoittamiseen erikoistuneilta sometileiltä.

Kirjassa Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin (2019) tekijät Hanna Silvola ja Tiina Landau käyvät läpi vastuullista sijoittamista perinpohjaisesti. Teoksessa annetaan käytännön vinkkejä vastuullisen sijoittamisen menetelmiin, käydään läpi sijoituskohteisiin vaikuttamista ja pohditaan myös vastuullisen sijoittamisen kriteereitä ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Tekijät muistuttavat, että vastuullisen sijoittamisen pohjana on hyvä olla ymmärrys siitä, mitä on tekemässä. Alkuun voi päästä esimerkiksi perehtymällä pankkien tarjoamien vastuullisten rahastojen periaatteisiin.

Entä mitä sijoituksillaan voi sitten konkreettisesti tehdä? Yksi tavoite voi olla ilmastotieteenmukaisen yritystoiminnan vaatiminen. Yhteisvaikutuksellaan aktiiviset sijoittajat voivat yhtiökokouksissa toimia muutoksen ajurina, varsinkin jos yhteinen tavoite määritellään ajoissa ja sen taakse ryhmittynyt sijoittajien joukko on tarpeeksi suuri. Tällaista liikehdintää nähtiin esimerkiksi Fortumin yhtiökokoukseen liittyen keväällä 2021.

…ja aina voi sijoittaa vaikka suohon 

Vaihtoehtona suoran taloudellisen tuoton sijoituksille ovat sijoitukset, joilla suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja kasvatetaan hiilivarastoja. Suomessa rahaa voi ohjata esimerkiksi suoluontoa ennallistavalle Hiilipörssille tai metsiä suojeleville Luonnonperintösäätiölle ja Ilmastometsä-yhdistykselle. Kohteiden houkuttelevuutta lisää se, että esimerkiksi Luonnonperintösäätiön sijoittajaksi voi ryhtyä jo viidellä eurolla. 

Luontoon sijoittaminen kannattaa, sillä se on lopulta kenties luotettavin yhteistä tulevaisuuttamme turvaava pankki. 

Lähteet ja lukemista:

Silvola, H. & Landau, T. (2019). Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin. Alma Talent Oy.

Sitra – Kuluttajan valinnat hiilijalanjälkensä pienentämiseksi https://www.sitra.fi/julkaisut/kuluttajan-valinnat-hiilijalanjalkensa-pienentamiseksi/

The Gurdian – Big banks’ trillion-dollar finance for fossil fuels ‘shocking’ says report https://www.theguardian.com/environment/2021/mar/24/big-banks-trillion-dollar-finance-for-fossil-fuels-shocking-says-report

Banktrack.org – Scandinavian banks poured 67 billion into the fossil fuel industry since Paris Agreement https://www.banktrack.org/article/scandinavian_banks_poured_67_billion_into_the_fossil_fuel_industry_since_paris

Bbc.com – Shell: Netherlands court orders oil giant to cut emissions https://www.bbc.com/news/world-europe-57257982

Protect Our Winters Finland – Voiko talvia suojella sijoittamalla? https://www.protectourwinters.fi/voiko-talvia-suojella-sijoittamalla/

Hiilivapaasuomi.fi – Avoin kirje Fortumin omistajille: Fortum ei ansaitse vastuuvapautta https://hiilivapaasuomi.fi/2021/03/11/fortum-ei-ansaitse-vastuuvapautta/#more-7982

Hs.fi – Rahastot | Vastuulliset rahastot auttavat piensijoittajaa valitsemaan vastuullisesti – Mutta miksi rahastoissa on Nestleä, Alibabaa ja venäläistä pankkia? https://www.hs.fi/talous/art-2000008076683.html

Teksti: Aino Huotari