POWin polku osa 3 – Opiskele

Koulutus on yksi tärkeimpiä kulmakiviä sivilisaatiomme olemassaolon ja ympäristömme hyvinvoinnin kannalta. Sen tarkoitus on luoda pohjaa asioiden oppimiseen, eli niin sanotusti oppia oppimaan. Mitä enemmän tiedämme asioista ja olemme niistä tietoisia, sitä enemmän välitämme ja haluamme pitää huolta asioista.

Ihminen on sosiaalinen eläin, joka on vahvimmillaan ryhmässä ja tuntee empatiaa erityisesti omia ryhmäläisiään kohtaan. Ryhmille ominaista on vastakkainasettelu, kun vertaamme itseämme ja ryhmäämme muihin. Minun kaverit vastaan sinun kaverit, kaupunkilaiset vastaan maakuntalaiset, Suomi vastaan Ruotsi, Eurooppa vastaan Amerikka jne.

Koemme olevamme osa tiettyä ryhmää. Jos tapaamme ulkopuolisen, joka ei kuulu ryhmäämme, on meidän vaikeampi samaistua häneen ja kokea samanlaista empatiaa häntä kohtaan, mitä koemme omiamme kohtaan. Koulutus luo kommunikaatiota ihmisten ja eri ryhmien välillä. Se kasvattaa ymmärrystä, empatiaa ja välittämistä sekä muista ihmisistä että ympäristöstä. Mitä enemmän tiedämme asioista, sitä enemmän koemme yhtenäisyyttä ja sitä enemmän haluamme yleensä myös vaikuttaa.

Pohjoismaissa olemme etuoikeutettuja meille edulliseen koulutukseen. Kaikki käyvät peruskoulun, ja meillä kaikilla on myös mahdollisuudet korkeakoulutukseen. Sitä mahdollisuutta on hyvä käyttää, koska siitä joutuu joka tapauksessa maksamaan veroina. Kaikkien ei tarvitse lukea luonnonsuojeluun liittyviä aiheita ja energiataseita tai kerätä faktoja päästöistä. Tärkeämpää on, että kaikki osallistuisivat omien alojensa ja intressiensä sisällä työskentelemään kohti parempaa huomista.

Kaikki koulutus kasvattaa syvempää ymmärrystä, joka mahdollistaa kehityksen ja asioiden tilan parantamisen. Jos opiskelee esimerkiksi kokiksi, oppii paljon ruuan alkuperästä, ja miten raaka-aineita tuotetaan sekä mitkä ovat edellä mainittujen seikkojen haitat ja hyödyt. On valittavissa, miten tätä tietoa käyttää: haluaako tehdä ruokaa kestävistä raaka-aineista, parantaa ihmisten ruokavaliota ja vähentää siten luontoon kohdistamaa harmia. Tai jos on opiskellut energiafyysikoksi, voi nähdä uusiutuvien energianlähteiden mahdollisuudet ja haitat, miten niitä voisi parantaa sekä miten olisi mahdollista hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin ja siten edistää kestävää kehitystä.

Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa, jossa ihmisistä kerätty tieto on kapitalisoitunutta, meitä pommitetaan jatkuvasti informaatiolla eri suunnista. Uutiset eivät enää ole pelkästään objektiivisen lehdistön tuottamia, presidentti tiedottaa Twitterissä ja kuka tahansa voi jakaa mitä tahansa ajatuksia, ja tavoittaa sillä miljoonia.

Tällaisessa maailmassa tarinankerronta ja mainonta ovat hyvin tärkeissä rooleissa. ”Olen mieluummin väärässä kuin myöhässä” on nykytoimittajalle tuttu ajatus. Jos tarina on koherentti ja hyvin kerrottu, sitä uskoo helposti, vaikka faktat olisivat vääriä. Hyvillä kirjoituksilla tavoitetaan monia ja voitetaan vaaleja, vaikka asian ydin olisikin täysin järjetön. Myös tämän takia objektiivinen ja kriittinen koulutus on hyvin tärkeää.

Ihmisten on oltava kriittisiä ja käsitellä informaatiota, ettei tule uskoneeksi kaikkia tarinoita vain sen takia, että ne kuulostavat ja näyttävät hyviltä. Uskon, että tietoisina ihmiset haluavat loppujen lopuksi tehdä hyvää luonnolle ja suojella ympäristöään.

Ihmisillä on lopullinen valta vaikuttaa asioihin. Ei yhden presidentin, kuninkaan, diktaattorin tai yritysjohtajan valta ole mitään, jos heitä ei kuunnella eikä totella. Olemme kaikki vastuussa meidän ympäristömme ja luontomme hyvinvoinnista. Tärkeimpiä aspekteja maailmassa ovat keskinäinen kommunikointi ja ymmärrys siitä, miten asiat oikeasti ovat. Kouluttautuminen tähtää näiden asioiden edistämiseen.

 

 

 

 

 

 

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa esitellään POWin polkua talvien pelastamiseen: