!-- Google Tag Manager -->

Talous ja yhteiskunta

Opintoihini kuului ensimmäisinä opiskeluvuosina kurssi nimeltä Talous ja yhteiskunta. Kurssilla käytiin läpi talouden perusasioita, kysyntää ja tarjontaa, markkinamekanismeja sekä talouskasvuun vaikuttavia tekijöitä. Asia joka kurssilta jäi vahvimmin mieleeni oli se, että rahaa ei konkreettisesti ole. Ei ole valtavaa maanalaista holvia täynnä kultaharkkoja ja seteleitä: raha on digitaalisia numeroita tietokoneiden ruuduilla. Kuitenkin raha ja talous pyörittävät koko yhteiskuntaamme. On haastava keksiä yhtään yhteiskunnan osa-aluetta, johon rahalla ja taloudella ei olisi vaikutusta.

Myös ilmastonmuutospolitiikassa taloudella on keskeinen rooli. Kun yhä edelleen suuri osa valtioista ja yrityksistä nojaa fossiilisiin polttoaineisiin, on aito halu pyrkiä kohti ilmasto-ystävällisempiä tapoja toimia koetuksella.

Se, että osa Pariisin syksyn 2015 ilmastoneuvottelujen rahoituksesta tulee fossiilienergiayhtiöiltä ja suurilta hiilidioksidia tuottavilta firmoilta, kuvastaa hyvin ristiriitaa pyrkimyksissä kohti vihreämpää maailmaa ja toisaalta talouden ylivoimaa. Ilmastoneuvottelujen osapuolet joutuvat tasapainottelemaan edustamiensa tahojen taloudellisten intressien sekä maapallon tulevaisuuden välillä.

Kahden ekonomin tyttärenä en ole täysin naivi yhteiskuntamme realiteeteista ja talouden voimasta, money makes the world go around. Haluaisin kuitenkin uskoa, että talous voitaisiin nähdä ennemmin voimana ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa kuin vihollisena.

Useiden tutkimusten mukaan vihreään teknologiaan sijoittaminen on kannattavaa nimenomaan pitkällä aikavälillä, ja fossiilisista polttoaineista jääräpäisesti kiinni pitäminen ikuisesti on kannattamatonta. Me ihmiset vain satumme olemaan hieman hitaita, havaitsemme asioiden oikean laidan vasta jälkikäteen. Kuten huonossa parisuhteessa elävä ymmärtää vasta eron jälkeen, miten uuvuttava koko suhde olikaan, luultavasti myös yhteiskunta havahtuu vasta pitkän ajan jälkeen siihen kuinka typerää fossiilisissa polttoaineissa kiinni pitäytyminen oli, sekä ympäristön että talouden kannalta.

Toivokaamme että tämä havahtuminen tapahtuu mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Ehkä tulevina vuosina vastakkainasettelua talouden ja ympäristön välillä ei enää ole, ja ymmärrämme että yhteistyö on avain maapallomme sekä myös talviemme säilymiseen tuleville sukupolville. Ja kyllä, taidan kuitenkin olla melko naivi.

Kirjoittaja on rovaniemeläinen kansainvälisen politiikan opiskelija, joka aloitti lumilautailun 4-vuotiaana.

Kirjoittaja Sohvi Kangasluoma on rovaniemeläinen kansainvälisen politiikan opiskelija, joka aloitti lumilautailun 4-vuotiaana.