!-- Google Tag Manager -->

Voiko talvia suojella sijoittamalla?

POWin ja sen ystävien tavoitteena on vähähiilinen sekä runsasluminen tulevaisuus. Kenties hieman yllättäen, talvien pelastaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta kiinnostavat nykyisin myös sijoittajia. Syykin on selvä: parempi riskien hallinta sekä hyvät tuotto-odotukset.

Osakepoimijalle tarjolla on tuuliturbiineja ja tuulivoimapuistoja, aurinkoenergiaan liittyvää tekniikkaa tai kokonaisia aurinkovoimapuistoja. On vetyä, on polttokennoja, on uusiutuvia polttoaineita, energian tehokasta käyttöä ja kestävää ruuan tuotantoa.

Kiinnostavaa, eikö!

Ilmastorahastoissa on eroja

Ilmastoteemaan sijoittaminen on suosittua ja pelkästään Euroopasta löytyy jo yli 400 erilaista ilmastorahastoa. Niissä on kuitenkin isoja eroja, jotka on hyvä ymmärtää. Morningstarin selvityksen mukaan ilmastorahastot voidaan karkeasti jakaa kahden tyyppisiin: siirtymä- ja vähähiilisiin rahastoihin.

Siirtymärahastot keskittyvät puhtaaseen energiaan ja teknologiaan, vihreisiin velkakirjoihin (eli ns. vihreisiin bondeihin) ja ilmastoratkaisuihin. Tällaisissa rahastoissa on yhtiöitä, joiden liiketoiminnan ytimessä on vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Eli ne tuottavat tuotteita tai palveluita, jotka hyötyvät ja joille on kysyntää tässä isossa yhteiskunnallisessa muutoksessa.

Vähähiiliset rahastot sijoittavat pääosin sellaisiin yhtiöihin, joiden päästöt ovat jo nyt matalampia. Tällaisissa rahastoissa on esimerkiksi lääke- ja IT-firmoja. Ne eivät siis koostu yhtiöistä, joiden liiketoiminnan ytimessä ovat vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, vaan näistä rahastoista rajataan pois suurimmat nykyiset päästöjen tupruttelijat.

Ilmastotavoitteet näkyviin

Talvien pelastamisen puolesta sijoittavalle erityisen kiinnostavaa tietoa ovat yhtiöiden ilmastotavoitteet. Mikäli omat analyysitaidot arveluttavat, kannattaa hyödyntää ammattilaisten arviointeja.

Esimerkiksi CPD (entiseltä nimeltään Carbon Disclosure Project) arvioi vuosittain yritysten tavoitteita ja aikaansaannoksia ilmastoriskien torjumisessa ja vähähiilisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.

CDP:n arvioinnissa yhtiöiden tulee kuvata niin päästöjen määrää, ilmastoasioiden johtamista, ilmastoriskienhallintaa, päästövähennysten roolia tuotekehityksessä kuin erilaisia prosesseja ja yhteistyökuvioita ilmastonäkökulmasta. CDP ei siis ole listaus vähäpäästöisimmistä yhtiöistä, vaan nimenomaan niistä, joilla ilmastoasiat ovat parhaiten hanskassa.

Vuoden 2020 kyselyyn vastasi lähes 10 000 firmaa, joista kolmisensataa pääsi parhaiksi arvioitujen A-listalle.  Yhtiöiden saamat arvosanat voi tarkistaa CDP:n sivuilla olevalla hakukoneella.

Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet

Yhtiöiden ilmastotavoitteiden uskottavuutta mittaa kenties kaikkein tarkimmin Science-Based Targets Initiative.

SBTi:n ideana on, että siihen sitoutuvat yritykset selvittävät omat ja arvoketjunsa päästöt täsmällisesti ja asettavat päästövähennyksille kunnianhimoisen ja tieteeseen perustuvan tavoitteen. Yritysten päästötavoitteita pidetään (vallitsevaan ilmasto)tieteeseen perustuvina, jos niiden toteuttaminen edesauttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista.

SBTi syynää ja seuraa sitoutuneiden yritysten tavoitteita varsin tarkkaan, ja tiukimman seulan läpi menneiden tavoitteet ovat virallisesti SBTi:n hyväksymiä. Voisi jopa hieman ihmetellä, miksi kukaan haluaa näin hankalaan rakoon itsensä vapaaehtoisesti työntää? Hienointa on, että yllättävän moni haluaa. Reilusti yli tuhat yritystä on jo mukana, Suomestakin kymmenittäin. Nämä kaikki firmat löytyvät SBTi:n julkaisemalta listalta.

Ymmärrä, minne rahavirrat menevät

Jos ilmastosijoittaminen kiinnostaa, on kuitenkin hyvä ymmärtää, mitä on tekemässä.

Pörssistä osakkeiden ostaminen tai rahastosijoittaminen (oli rahasto tai yhtiö miten vähähiilinen tahansa) eivät ole varsinaisia keinoja rahoittaa tai tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kun ostat pörssistä jonkun yhtiön osakkeita, niitä ei sinulle myy tämä yhtiö vaan toinen sijoittaja. Rahat eivät siis mene yhtiön tilille eivätkä rahoita sen tekemiä investointeja.  Sama pätee rahastoihin.

Mutta se, mihin sijoittaminen vaikuttaa isossa kuvassa on yhtiöiden markkina-arvo sekä rahavirtojen suunta. Eli millaiset yhtiöt pysyvät pystyssä, mitkä saavat rahoitusta – ja millaisen toiminnan tuloksesta voidaan jakaa omistajille osinkoa. Talvien pelastaminen edellyttää, että rahavirrat kohdistuvat yhtiöihin, jotka vähentävät päästöjä ja ovat edistämässä vähähiiliseen talouteen siirtymistä.

Voisi siis luulla, ettei pienemmillä sijoituksilla ole merkitystä tai sananvaltaa. Kotitalouksien sijoituksista kertyy kuitenkin Suomessakin kymmenien miljardien eurojen potti, ja sillä on jo merkitystä. Lisäksi osakkeen omistajalla on oikeus tehdä ehdotuksia ja äänestää yhtiökokouksissa. (Katso esimerkiksi, miten WWF vaikutti Fortumiin yhdellä osakkeella

Mikäli haluat, että sijoittamasi rahat käytetään suoraan ilmastonmuutoksen pysäyttävään toimintaan, parhaita – tai jopa ainoita – tapoja kohdentaa sijoituksiaan näin tarkasti ovat vihreät bondit sekä yhtiöiden osakeannit ja joukkorahoitukset, joissa pääomaa haetaan nimenomaan ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen kehittämiseen.

Kirjoittaja Kaisa Kurittu on yrittäjä ja vastuullisuusasiantuntija Ratkaisutoimisto Vinhassa. Kaisa asuu Pyhällä ja viettää talvet mieluiten sukset jalassa, laduilla tai tunturiretkillä.

Ilmastonmuutosta torjuvat firmat ovat pitkällä tähtäimellä kestävämpiä sijoituskohteita. Lisäksi ilmaston kannalta hereillä oleminen on erinomainen riskienhallintakeino, kun yhtiö ei kompuroi tiukentuvan ilmastolainsäädännön tai päästöoikeuksien kanssa. Sijoittajalle itselleen hyöty tulee myös hyvän omantunnon kautta, kun mahdolliset tuotot eivät ole taottu lumisia talvia riskeeraten. Sijoitus ilmaston kannalta kestävästi toimiviin yhtiöihin voi siis samalla olla sijoitus talvien puolesta.

Kirjoittaja Kaisa Kurittu on yrittäjä ja vastuullisuusasiantuntija Ratkaisutoimisto Vinhassa. Kaisa asuu Pyhällä ja viettää talvet mieluiten sukset jalassa, laduilla tai tunturiretkillä.

Kaisa haluaa lisätä osaamista vastuullisesta sijoittamisesta, jotta myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia lumisista talvista.

PS. Me POWissa haluamme lisätä ilmastosijoittamisen osaamista ja niinpä suosittelemme Kaisan juuri julkaistua ”Sijoita rahasi vastuullisesti” -kirjaa kaikille talvien ystäville. Kirja on saatavilla osoitteesta https://shop.almatalent.fi/sijoita-rahasi-vastuullisesti (koodilla: KAISA saat siitä nyt -20% alennuksen)